Kantaatti

Kantaatti (ital. cantata, laulaen) on Italiassa kehittynyt vokaalikamarimusiikin muoto. 1600-luvun puoliväliin mennessä se oli muotoutunut maalliseksi basso continuo -säestykselliseksi moniosaiseksi teokseksi yleensä laulusolistille.

Myöhemmin 1700-luvulla Saksassa kantaatiksi alettiin nimittää uudenlaista kirkollista musiikinlajia, joka oli sävelletty kuorolle ja orkesterille. Saksalainen kantaattisävellettiin yleensä Raamatun- tai koraalintekstiin, jonka joukkoon kirjoitettiin uusia, pietistisiä, runollisia tekstejä. Merkittävimpiä kantaattirunoilijoita oli teologi Erdmann Neumeister.

Nykyään kantaatit tunnetaan ennen kaikkea Johann Sebastian Bachin kantaattien johdosta. Telemanninkin kantaatteja esitetään edelleen.

1700-luvun jälkeenkin ovat monet säveltäjät nimittäneet teoksiaan kantaateiksi. Näihin kuuluvat esimerkiksi Hector Berlioz sekä kaksi atonaalista kantaattia laatinut Anton Webern.

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.