Kansallisen vapautuksen sotilaskomitea

Kansallisen vapautuksen sotilaskomitea (ransk. Comité militaire de libération nationale eli CMLN) oli Malia vuosina 1968–1979 hallinnut sotilasjuntta.

Komitea muodostettiin presidentti Modibo Keïtan hallinnon marraskuussa 1968 kaataneen vallankaappauksen yhteydessä. Siihen kuului 14 nuorta upseeria:

Komitean jäsenet olivat armeijatovereita, jotka tunsivat toisensa Katin tai Fréjusin sotakouluista. Diakité, Diallo sekä Charles Samba ja Mamadou Sissoko olivat sotilasarvoltaan kapteeneja, mutta komiteassa valtaa pitivät nuoret luutnantit. Sen jäsenillä ei juurikaan ollut hallinnollista kokemusta ja heidän henkiset kykynsä olivat vaatimattomia. Poikkeuksen muodostivat taitavaksi poliitikoksi osoittautunut Moussa Traoré ja ryhmän teoreetikko Filifing Sissoko.[2]

Komitea mitätöi maan perustuslain, vapautti yksityisen kaupankäynnin, luopui maatalouden kollektivisoinnista, lakkautti maata hallinneen Sudanin liiton ja palautti keskeiset yksilönvapaudet. Se ei kuitenkaan luopunut Keïtan hallinnon sosialistisesta retoriikasta tai ryhtynyt purkamaan sen aikana luotua byrokratiaa tai valtionyhtiöitä, jotka työllistivät suuren osan kaupunkiväestöstä. Ulkopolitiikassa komitea jatkoi sitoutumattomuutta ja säilytti hyvät suhteet sosialistisiin maihin, mutta lämmitti välejä myös länsimaihin.[3]

Komitea lupasi pikaista paluuta siviilivaltaan, mutta sen toteuttaminen osoittautui vaikeaksi. Vanhemmat upseerit siirrettiin eläkkeelle tai hallintotehtäviin ja Sudanin liiton johtajat vangittiin tai karkotettiin maaseudulle. Läheisempiä suhteita Ranskaan ja muihin länsimaihin kannattanut kunnianhimoinen Yoro Diakité syrjäytettiin lopullisesti vuonna 1971. Sitä ennen komiteaa oli uhannut Diby Silas Diarran vallankaappausyritys vuonna 1969.[4]

Vuonna 1974 hyväksyttiin uusi perustuslaki, joka esti Sudanin liiton johtajien paluun politiikkaan. Heitä korvaamaan perustettiin Malin kansan demokraattinen liitto, joka loi oman puoluekoneistonsa. Komitean sisäiset erimielisyydet siviilivaltaan siirtymisestä ratkaisi Tiécoro Bagayokon, Karim Dembélén, Kissima Doukaran ja Charles Samba Sissokon syrjäyttäminen helmi-maaliskuussa 1978. Heitä syytettiin laajamittaisesta korruptiosta, johon myös puheenjohtaja Moussa Traorén tiedettiin syyllistyneen.[5]

Sotilaskomitean toiminta lakkasi kesäkuussa 1979, jolloin Moussa Traoré oli valittu presidentiksi ja uusi kansalliskokous oli täytetty Malin kansan demokraattisen liiton jäsenillä. Jäljellä olevat komitean jäsenet siirtyivät puolueen keskuskomiteaan. Kymmenen ja puolen vuoden aikana komiteasta oli puhdistettu seitsemän jäsentä ja yksi oli kuollut liikenneonnettomuudessa.[6]

Lähteet
  • Pascal James Imperato, Gavin H. Imperato: Historical Dictionary of Mali, fourth edition. Lanham: Scarecrow Press, 2008. ISBN 978-0-8108-5603-5.

Viitteet
  1. Historical Dictionary of Mali, s. 53.
  2. Historical Dictionary of Mali, s. 53–54.
  3. Historical Dictionary of Mali, s. 54–55.
  4. Historical Dictionary of Mali, s. 55–56.
  5. Historical Dictionary of Mali, s. 56–58.
  6. Historical Dictionary of Mali, s. 58, 308.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.