Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikka

Mikkelin maakunta-arkisto jatkoi vuonna 1934 perustetun Viipurin maakunta-arkiston toimintaa. Viipurin maakunta-arkisto evakuoitiin sekä talvi- että jatkosodan aikana. Arkisto ehti toimia talvisotaan mennessä Viipurissa vain viisi vuotta. Siinä ajassa se vastaanotti asiakirjoja noin 4 000 hyllymetriä. Aineistosta onnistuttiin evakuoimaan noin puolet sekä talvi- että jatkosodan aikana. Itärajan taakse jääneistä asiakirjoista valtaosa on yhä tallessa joko Leningradin alueen valtiollisessa arkistossa Viipurissa[3] tai Karjalan tasavallan kansallisarkistossa Petroskoissa.

Viipurin maakunta-arkiston evakkotaival kulki sodan jälkeen Kuopion ja Äänekosken kautta sen lopulliseen sijoituspaikkaan Mikkeliin vuonna 1953. Arkistorakennuksen suunnitteli rakennushallituksen arkkitehti Olavi Sortta. Samaan rakennukseen sijoitettiin myös Lakkautettujen seurakuntien keskusarkisto, jonka hallussa olivat luovutetun alueen evankelis-luterilaisten seurakuntien kirkonarkistot. Keskusarkisto yhdistettiin maakunta-arkistoon vuonna 1990.

Arkiston nimi muutettiin vuonna 1945 Savo-Karjalan maakunta-arkistoksi. Sen piiriin kuuluivat tuolloin Kuopion, Kymen ja Mikkelin läänit. Joensuun maakunta-arkiston perustamisen myötä nimi muutettiin Mikkelin maakunta-arkistoksi vuonna 1974.

Vanhan arkistorakennuksen kylkeen rakennettiin 1997 lisärakennus arkkitehtitoimisto Erkki Valovirran suunnittelemana. Uudessa ja uusitussa arkistokiinteistössä on asiakirjojen säilytystilaa yhteensä 18 000 hyllymetriä.

Toimipaikassa käy vuosittain noin 3 300 asiakasta, joista valtaosa on sukututkijoita.^lähde?

Maakunta-arkiston johtajina ovat toimineet:

• Yrjö Nurmio va. 1934
• Martti Kerkkonen 1937 (va. 1934–)
• Ragnar Rosén 1937–1940
• Berndt Federley va. 1940–1945
• Keijo Astala 1945–1972
• Raimo Viikki 1972–2001
• Anja Jääskeläinen 2001–2005
• Tytti Voutilainen 2005–2016

Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytetään asiakirjoja Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja luovutetun Karjalan alueilta. Toimipaikan lähdeaineiston erityislaatu perustuu luovutetun Karjalan valtiollisten ja kunnallisten viranomaisten sekä luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien asiakirjoihin ja karttoihin, joita säilytetään Viipurin maakunta-arkiston perintönä Mikkelissä. Seurakuntien kirkonkirjoista toimipaikka tekee sukuselvityksiä virallisia tarkoituksia (esimerkiksi perunkirjoituksia) varten.

Entisen maakunta-arkiston vanhin asiakirja on vuodelta 1455 ja yhtenäiset asiakirjasarjat alkavat 1600-luvun lopusta.^lähde? Asiakirjoja on tällä hetkellä yli 13 000 hyllymetriä.^lähde? Karttoja ja piirustuksia maakunta-arkiston kokoelmiin sisältyy noin 200 000 kappaletta.^lähde?

Mikkelin maakunta-arkiston yhteyteen valmistui vuonna 1989 mikrofilmien varmuusarkisto, jonka tilat on suunniteltu erityisesti mikrofilmien pitkäaikaista säilytystä varten. Mikrofilmien varmuusarkisto on ainut Suomessa. Varmuusarkistossa on tällä hetkellä noin 24 000 mikrofilmirullaa ja yli miljoona mikrokorttia.^lähde? Toimipaikka ottaa korvausta vastaan säilytettäväksi mikrofilmejä niin julkishallinnon viranomaisilta kuin yrityksiltäkin koko Suomen alueelta.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikka Wikimedia Commonsissa

• Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikka