Kansainvälinen sanomalehtimiesliitto

Kansainvälinen sanomalehtimiesliitto (engl. International Organization of Journalists, IOJ) oli Neuvostoliiton ohjauksessa toiminut kansainvälinen toimittajajärjestö,[1][2] jonka johdossa oli neljätoista vuotta 1976–1990 Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen johtaja, professori Kaarle Nordenstreng.[3] Järjestön Euroopan-asioista vastaavana sihteerinä Prahassa toimi vuosina 1987–1991 Leena Paukku, joka sitä ennen oli Journalisti-lehden päätoimittaja.[4] Kansainvälinen sanomalehtimiesliitto oli keskeinen kansainvälisen kommunismin apujärjestö.[5]

Järjestö perustettiin 1946, ja alkujaan siihen kuului myös länsimaiden toimittajajärjestöjä, mutta ne alkoivat vähitellen erota siitä, ja 1952 perustettiin Kansainvälinen journalistiliitto (International Federation of Journalists, IFJ). Suomen sanomalehtimiesliitto erosi IOJ:stä 1949, mutta oli siinä niin sanottu liitännäisjäsen 1981–1991.[6]

SKDL:n lehtiväen järjestö Yleinen lehtimiesliitto kuului IOJ:hin vuosikymmenet ainoana suomalaisjärjestönä.[7]

IOJ ei puuttunut sosialistimaissa tapahtuneisiin toimittajien uhkailuihin ja pahoinpitelyihin eikä siihen, miten 2 000 toimittajaa erotettiin Prahan kevään seurauksena ja he joutuivat tehdastöihin tai muihin tehtäviin.[2]

IOJ:n kaltaisten peitejärjestöjen verkostojen kautta Neuvostoliitto pyrki vaikuttamaan mielipiteisiin. Kansan Uutiset siteerasi APN:n väitettä, että HI-virus olisikin Yhdysvaltojen biologiseen sodankäyntiin kehittämä. Toinen levitetty väite oli, että yhdysvaltalaiset sairaalat ostaisivat sisäelimiä kehitysmaista.[2]