Kansainvälinen politiikka

Kansainvälinen politiikka on politiikan tutkimuksen eli yleisen valtio-opin alaan sijoittuva tutkimusala.

Yleisesti tarkastellen kansainvälinen politiikka jakaantuu muun muassa ulkopolitiikan ja diplomatian tutkimukseen, rauhan- ja konfliktintutkimukseen sekä maailmanlaajuisen talouden ja hallinnan tutkimukseen. Kansainvälinen politiikka keskittyy esimerkiksi valtiosuvereniteetin, diplomatian ja kansainvälisen oikeuden toimintaan ja vaikutuksiin sekä eri valtioiden aseman muuttumiseen, valtioiden ulkopolitiikan muotoutumiseen ja keskeisiin poliittisiin päätöksentekoprosesseihin. Myös turvallisuuden ja valtiollisten, kansallisten ja alueellisten identiteettien tutkimus sekä kysymys oikeutetusta sodasta ovat kuuluneet kansainvälisen politiikan keskeisiin kysymyksiin.

Kansainvälistä politiikkaa saattoi aiemmin opiskella Suomessa Tampereen yliopistossa ja nimekkeellä Lapin yliopistossa (nimikkeellä kansainväliset suhteet). Lukuvuodesta 2012–2013 se sulautui Tampereella valtio-opin kanssa politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelman opintosuunnaksi.[1] Helsingin yliopiston valtio-opin laitos on muuttanut kansainvälisen politiikan linjan maailmanpolitiikan linjaksi, joka lukeutuu siellä yhdeksi valtio-opin osa-alueista.

Englannin kielessä kansainvälisen politiikan sijaan käytetään usein nimitystä international relations (IR) eli kansainväliset suhteet. Nimitystä käytetään myös suomenkielisessä kirjallisuudessa ja sillä on hieman eri merkitys kuin kansainvälisellä politiikalla. Kansainväliset suhteet nähdään käsitteellisesti laajempana näistä kahdesta.

Koulukuntia

Liberalismi

Liberalismin koulukunta uskoo, että valtion pitäisi muodostaa kansainvälinen käyttäytymisensä ja retoriikkaansa sisäisen poliittisen filosofiansa mukaan.

Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilsonia pidetään liberaalin koulukunnan varhaisena edustajana. Wilsonin ulkopoliikkaa kuvaa hänen Neljäntoista kohdan ohjelmansa. Liberalismiin teorioita ovat demokratian rauhateoria, jota korosti esim. Bill Clinton. Tämän variaatioita ovat kapitalistinen rauhanteoria, jolla on oikeutettu Euroopan unionin olemassaoloa: keskenään kauppaa käyvät valtiot eivät sodi toisiaan vastaan, Francis Fukuyaman "historian loppu" ja Thomas L. Friedmanin vulgaari teoria, jonka mukaan kaksi valtiota, joissa on McDonald’s, eivät ole koskaan sotineet toisiaan vastaan.

Ruotsin ja Suomen julkisesti ilmoittama feministinen ulkopolitiikka on idealistista.

Realismi

Realismi on kansainvälisessä politiikassa pitkään hallinnut teoria. Realismin mukaan suurvallat näkevät kansainvälisen politiikan areenana, jossa valtiot kamppailevat keskenään ja pyrkivät puolustamaan omia etujaan. Kansallisvaltio on tärkein toimija kansainvälisessä järjestelmässä. Realismin korostaa ihmisen toiminnan rationaalisia piirteitä. Aseiden käyttöä realismi ei tuomitse.[2]

Realismin teoreetikkoja ovat E. H. Carr, Hans Morgenthau. Winston Churchill oli yksi ensimmäisiä realismia avoimesti edustaneista poliitikoista, tosin hänen realisminsa oli käytännönläheistä ja omiin kokemuksiin perustuvaa, ei teoreettista. Monien valtionjohtajien kuten Otto von Bismarck, Ronald Reagan, Ariel Sharon ja Margaret Thatcher sanotaan edustaneen poliittista realismia.[2]

Katso myös

Lähteet
  1. Kansainvälinen politiikka ja valtio-oppi Tampereen yliopisto. Viitattu 16.8.2015.
  2. Realismi ja kansainvälinen politiikka – Uutispuuro.fi uutispuuro.fi. Viitattu 1.2.2023.

    Kirjallisuutta
    • Apunen, Osmo: Murrosaikojen maailmanpolitiikka: Ulkopolitiikan, kansainvälisen politiikan ja kansainvälisten suhteiden kehityslinjat ja rakenteet. 3. tarkistettu painos. Studia politica Tamperensis, no. 3. Tampere: Tampereen yliopisto, politiikan tutkimuksen laitos, 2004. ISBN 951-37-1859-X.
    • Harle, Vilho (toim.): Näkökulmia kansainvälisen politiikan tutkimukseen. 3. uudistettu painos. Studia politica Tamperensis 18. Tampere: Tampereen yliopisto, politiikan tutkimuksen laitos, 2010. ISBN 978-951-44-7941-0.
    • Eerik Lagerspetz, Heikki Patomäki & Juha Räikkä: Maailmanpolitiikan moraali. Helsinki: Edita, 1996. ISBN 951-44-5872-9.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.