Kannunvalajat

Kannunvalajat perustettiin toukokuun 12. päivänä vuonna 1945 samana vuonna perustetun Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijajärjestöksi. Perustettavan järjestön, Valtiotieteen Ylioppilaiden Yhdistyksen, perustamisasiakirjan luovuttivat yliopiston rehtorille puheenjohtaja Veikko Sjöblom ja sihteeri Aatos Luotonen. Tämän kunniaksi Kannunvalajat viettää yhdistyksen vuosijuhlaa nykyisin toukokuun toisena lauantaina vuonna 1993 uudelleen henkiin herätetyn vuosijuhlaperinteen mukaisesti, vuodesta 1995 alkaen akateemisena juhlapukujuhlana. Yhdistyksen ja mm. valtiotieteellisen tiedekunnan omien promootioperinteiden mukaisesti vuosijuhlan ja sen pitopaikan tulisi olla ainakin jollain tavoin merihenkinen.

Nimi Kannunvalajat juontaa juurensa vuoteen 1722 ja Tanskan sekä Norjan yhteisen kansalliskirjailijan Ludvig Holbergin näytelmään Valtioviisas kannunvalaja. Kannunvalajat osoitti itseironian tajua valitessaan nimeään, sillä näytelmässä pilkataan nimenomaan politiikan harrastelijoita, jollaisia valtiotieteiden ylioppilaatkin ovat. Sanakirjat määrittelevät kannunvalajan henkilöksi, joka pohdiskelee poliittisia tapahtumia vähäisin tiedoin. Vastaavasti kannunvalanta merkitsee poliittista spekulointia ilman riittävää perehtyneisyyttä poliittisiin kysymyksiin.

Kannunvalajien symboleiksi ovat vuosikymmenten kuluessa muodostuneet yhdistyksen mustavalkoinen tunnus, kirkkaanpunaiset haalarit, Valtsika veisaa -laulukirja sekä punainen, mustalla raidalla koristeltu yhdistyksen nauha. Näitä perinteisiä tunnuksia on jokainen kannunvalaja vapaa käyttämään. Lisäksi yhdistyksen hallitus käyttää nauhassaan metallista hallitusmerkkiä, ja yhdistys voi myöntää ansioituneelle jäsenelleen Hopeinen kannu -nimisen kunniamerkin. Tapahtumissa näkyy Kannunvalajien pääväriltään punainen lippu.

Kannunvalajien tilat ovat sijainneet 1980-luvulta vuoteen 2005 asti Uudella Ylioppilastalolla. Vuosiksi 2005-2010 järjestötilat siirrettiin Uudelta ylioppilastalolta Domus Academicaan. Kerhohuonetta kutsuttiin kokonaisuudessaan nimellä Kannula.

2010 Kannunvalajat muuttivat takaisin Uudelle Ylioppilastalolle, kolmanteen kerrokseen. Uusi Kannuklusteriksi kutsuttu kokonaisuus jakaantuu neljään huoneeseen: kokoustila Marx, olohuone Beauvoir, juhlatila Weber sekä varasto- ja kokoustila Heidegger.

Lisäksi Kannunvalajilla on Kuppala-niminen juhlatila valtiotieteellisen tiedekunnan pihapiirin sivurakennuksen, yhteiskuntahistorian laitoksen kivijalassa. Historiallinen nimi viittaa rakennuksessa aiemmin toimineeseen sukupuolitautien klinikkaan.

Kannunvalajien toimeenpaneva elin on vuosittain vaaleilla valittava hallitus. Vaalikokouksessa valitaan ensin hallituksen puheenjohtaja, jonka jälkeen valitaan varapuheenjohtaja, kaksi opintosihteeriä ja taloudenhoitajan sekä hakemuksesta tiedekuntajärjestön lehden Tutkaimen päätoimittaja seuraavalle kalenterivuodelle. Tämän jälkeen valitaan 3-13 muuta hallituksen jäsentä. Vaalituloksen selvittyä uusi hallitus sopii keskinäisissä neuvotteluissa työnjaosta. Vuonna 2018 hallituksen puheenjohtajana toimii Riku Niemi.

Hallituksen jäsenet toimivat opiskelijaedustajina yliopistohallinnossa, kuten erilaisissa tiedekunnan lautakunnissa ja neuvottelukunnissa, joihin tarvitaan opiskelijanäkemystä. Perinteisesti Kannunvalajien hallituksen jäsenet ovat myös osallistuneet aktiivisesti HYY:n valiokuntatoimintaan sekä pitäneet yllä suhteita muihin järjestöihin ja yhteistyökumppaneihinsa.

Jäsenistön ohella hallituksen toimintaa valvoo yhdistyksen inspehtori, joka nimetään tiedekunnan henkilöstön piiristä. Tällä hetkellä Kannunvalajien inspehtorina toimii professori, varadekaani Ullamaija Seppälä. Hallituksen tukena ja jatkuvuuden edistäjänä toimii kahden vuoden välein valittava kuraattori, joka valitaan vanhempien opiskelijoiden tai hiljattain valmistuneiden joukosta.

Kannunvalajien toiminnan raamit määrää sääntöjen ohella muutaman vuoden välein uusittava strategia sekä vuosittain julkaistava toimintasuunnitelma.

Kannunvalajien aiempi logo.

• Akateemiset kunnia- ja ansiomerkit: Kannunvalajien jäsenillä on oikeus lunastaa yhdistyksen nauha, joka on 30 mm leveä ja jossa punaisella pohjalla kulkee 2 mm leveä musta raita keskellä. Miehet kantavat nauhaa oikealta olkapäältä rinnan yli alas vasemmalle kyljelle ja naiset vasemmalta alas oikealle kyljelle tai ruusukkeena. Hopeisessa hallitusmerkissä on kuvattuna yhdistyksen nykyinen tunnus ja se kiinnitetään nauhaan tai ruusukkeeseen. Ns. puheenjohtajan merkissä on sama kuvio, mutta merkki on pienempi. Ansioituneet nykyiset tai entiset kannunvalajat tai muut henkilöt, joille yhdistys haluaa osoittaa kunnioitustaan, voivat saada huomionosoituksena vuosijuhlassa luovutettavan ansionauhan (50 mm leveä, punaisella pohjalla 3 mm leveä musta raita keskellä), yhdistyksen ansiomerkkinä "hopeisen kannun" tai kunniamerkkinä "kultaisen kannun" kunniakannunvalajan arvonimen kanssa. Riemukannunvalajan arvonimi on korkein yhdistyksen myöntämä huomionosoitus. Ansionauhoja myönnetään vuosijuhlissa vuosittain noin viidestä kymmeneen ja hopeisia kannuja enintään kaksi. Kultaisia kannuja yhdistettynä kunniakannunvalajan arvonimeen ovat vuoden 1995 50-vuotisjuhlista alkaen saaneet seuraavat: 50-vuotisjuhlassa 1995 ministeri Jaakko Iloniemi sekä dekaani, professori Klaus Helkama, 60-vuotisjuhlassa 2005 1950-luvun kannunvalajien senioriverkosto ja 70-vuotisjuhlassa 2015 yhdistyksen erittäin pitkäaikaiset toimijat Arto Aniluoto ja Heikki Hyhkö. Riemukannunvalajan arvonimen on tähän mennessä saanut vain vuonna 1995 yhdistyksen perustaja, teollisuusneuvos Veikko Sjöblom, jolloin tuli myös kuluneeksi riemu-nimityksen tavanomaisesti edellyttämät 50 vuotta sekä yhdistyksen perustamisesta että Veikko Sjöblomin kirjautumisesta valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijaksi.

• Akateemiset pöytäjuhlat: vuosijuhlat toukokuussa sekä sitsit
• Laskiainen mäenlaskua, kaakaota ja laskiaispullaa Ullanlinnanmäellä muiden kannunvalajien kanssa
• Neppiskisa toukokuussa vuosijuhlan jälkeen Suomenlinnassa
• Opiskelijateatteri eli speksi
• Lainapeite: Vappuaamuna kannunvalajat nauttivat piknik-eväitä Ullanlinnanmäellä lainapeitteen päällä
• KannuGames: Elokuussa Suomenlinnassa järjestettävät kaudenavajaisturnaukset erityisesti fukseille
• Kannun kaatajaiset: avajaiskarnevaalien aikaan Valtsikan pihalla järjestettävä pihatapahtuma
• Valtsikan 10 keväisin järjestettävä juoksutapahtuma

Kannunvalajat toimii seuraavien Helsingin yliopiston valtiotieteellisten ainejärjestöjen epävirallisena kattojärjestönä (pääaine - järjestön nimi):

• Taloustiede - KTTO
• Käytännöllinen filosofia - Dilemma
• Globaali kehitystutkimus - Keho
• Poliittinen historia - Polho
• Sosiaali- ja kulttuuriantropologia - Väki
• Yhteiskuntapolitiikka - Stigma
• Sosiaalipsykologia - Status
• Sosiaalitieteet - Konstruktio
• Sosiaalityö - Stydi
• Sosiologia - Kontakti
• Talous- ja sosiaalihistoria - Taso
• Tilastotiede - Moodi
• Yleinen valtio-oppi - VOO
• Viestintä - Media ry
• Yhteiskunnallinen muutos - Kumous ry

Lisäksi Kannunvalajilla on ruotsinkielinen sisarjärjestö Politicus ja englanninkielinen järjestö CISSI.

Valtiotieteellisestä tiedekunnasta erillisellä Svenska social- och kommunalhögskolanilla on omat opiskelijajärjestönsä, joiden jäsenet eivät kuulu Kannunvalajiin:

• StudOrg - kaikille Soc&komin opiskelijoille
• Sosiologian opiskelijat - Habitus
• Sosiaalipsykologian opiskelijat - Borderline
• Sosiaalityön opiskelijat - Octavia
• Valtio-opin opiskelijat - Statsvett
• Journalistiikan opiskelijat - J-komm

• Helsingin yliopiston ainejärjestöt
• HYY
• Tutkain

• Kannunvalajat ry:n sivut
• Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat SYY ry