Kannuksen kirkko
Kannuksen kirkko on Kannuksen seurakunnan puinen sisäviisteinen ristikirkko Kannuksen kaupungin keskustassa, valtatien 28 ja Lestijoen läheisyydessä. Nykyinen vuonna 1817 Heikki Kuorikosken johdolla rakennettu kirkko on järjestyksessä Kannuksen kolmas. Sen ja vuonna 1817 rakennetun kellotapulin nykyinen ulkoasu on pääosin Mikko Karjalahden korjauksesta vuodelta 1880. Kannuksen kirkko ja sen yhteydessä oleva Mäkiraonmäen vanha asutus ovat osa valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristojä.[1]
| Kannuksen kirkko | |
|---|---|
 Kirkko vasemmalla ja tapuli oikealla elokuu-syyskuun vaihteessa 2017. |
|
| Sijainti | Kannus |
| Koordinaatit | |
| Kirkkokunta | Suomen evankelis-luterilainen kirkko |
| Hiippakunta | Oulun hiippakunta |
| Seurakunta | Kannuksen seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1817 |
| Suunnittelija | Heikki Kuorikoski |
| Materiaali | puu |
| Avoinna yleisölle |
Kesäisin tiekirkkona |
 |
|
Historiaa
Lestijoen varteen asettui vakinaista asutusta myöhäiskeskiajalla.[1] Kannuksen ensimmäinen puukirkko vuodelta 1674 oli kannuslaisen Lauri Sämpilän rakentama.[2] Asukkaiden määrä nousi voimakkaasti 1700-luvun lopulla. Ylikannuksen eli Kannuksen pitäjässä taloluku nousi vuosina 1723–1808 16:sta 67:een. Lohtajan seurakunnan alaisena olleen kappeliseurakunnan kasvettua suuremmaksi, sen toinen, kirkonrakentaja Matti Hongan rakentama kirkko valmistui vuonna 1761. Siinä oli Mikael Toppeliuksen alttaritaulu vuodelta 1765. Toinen kirkko paloi salaman sytyttämänä 30. tai 31. heinäkuuta 1813. Palosta onnistuttiin pelastamaan muun muassa alttaritaulut, ehtoollispikarit sekä puinen pienoislaiva. Nykyinen, kolmas kirkko rakennettiin Intendentinkonttorin suunnitelmien mukaisesti 1815–1817. Kunnallishallinnollisesti Kannus erotettiin Lohtajasta 1859 ja seurakunnallinen itsenäistyminen toteutui 1885.[1]
Kirkon lähellä, tien toisella puolella sijaitsee Mäkiraonmäki, joka on 1930-luvulla sattuneesta tulipalosta säästynyt, perinteinen 1800-luvun rakennuskokonaisuus muuten uudessa Kannuksen taajamakuvassa. Mäen etelärinteellä on suuria kaksikerroksia rakennuksia: Jokelan, Mäki-Jokelan ja Vaetojan maatilarakennukset, kunnan toimisto Kuntala, pitäjän hirsinen lainamakasiini sekä 1900-luvun alkuvuosina rakennettu työväentalo.[1]
Esineistö
Alttaritauluja, jotka esittävät ristiinnaulittua Kristusta ja ehtoollisen asettamista, on pidetty Carl Fredrik Kuhlmannin 1817 maalaamina. Uudemman tutkimuksen mukaan alttaritauluissa on kuitenkin nähtävissä ruotsalaisen G.W. Finnbergin ja autonomian ajan taiteen uranuurtajan J.E. Lindhin käsialaa.[3]
Toimintamuotoja
Nykyään Kannuksen kirkossa järjestetään joka sunnuntaina jumalanpalvelus ja kirkko on kesäkautena tiekirkkona. Kannuksen nykyinen kirkko täytti 200 vuotta vuonna 2017, minkä johdosta Kannuksen seurakunta järjesti useita juhlavuoden tapahtumia.[4]
Seurakunnan muut tilat
Kannuksen seurakunnan muita tiloja ovat muun muassa hautausmaalla sijaitseva Mikaelin kappeli, seurakuntatalo ja sen yhteydessä Laurentius-sali, pappila ja Eskolan rukoushuone, Poleenharjun metsäkirkko ja Ruonan leirikeskus Pohjanlahden rannalla.
Lähteet
- Kannuksen seurakunta – Kirkko
- Kannuksen kirkko 200v-kalenteri (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
- Mäkiraonmäen vanha asutus ja Kannuksen kirkko www.rky.fi. Museovirasto. Viitattu 11.4.2021.
- Historiaa | Kannuksen ev. lut. seurakunta www.kannuksenseurakunta.fi. Viitattu 11.4.2021.
- Kirkko | Kannuksen ev. lut. seurakunta www.kannuksenseurakunta.fi. Viitattu 11.4.2021.
- Kallio, Miia: JUHLIEN JUHLAT. Kannuksen kirkko 200 vuotta -juhlavuoden nuorisotyön päätapahtuman suunnittelu ja toteutus. (opinnäytetyö) (pdf) Joulukuu 2017. Centria-ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.4.2021.