Kankaisten kartano


Kankaisten kartano (ruots. Kankas) on Maskussa sijaitseva kartanolinna, josta on mainintoja jo 1300-luvulta lähtien. Se on kuulunut Djeknien, Hornien suvuille, Fredesköldeille ja Aminoffien suvuille. Henrik Klaunpoika Horn rakennutti paikalle kivisen linnan 1500-luvulla. Beata Sofia Bock a.d.H Suddenbach omisti Kankaisten 1729–1739. Linnaa korjattiin perusteellisesti 1763–1764 ja 1935. Museovirasto määritteli sen vuonna 2009 yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[1][2] Kartanon omistukseensa hankkineen valtiopäivämies Nils Fredensköldin saman niminen poika kuoli kartanon tulipalossa 1819[3].

Kankaisten kartanon päärakennus.
Kankas Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstäldt i teckningar 1800-luvun puolivälissä.

Päärakennuksen vanhimmat osat ovat peräisin 1400-luvulta. Tilan 350 hehtaarin pinta-alasta puolet on metsää ja puolet viljelysmaita. Päärakennuksen lisäksi tilalla on kuusi muuta rakennusta.[4]

Tulipalo

Kartanossa syttyi tulipalo 1819, kun Nils Nilsson Fredensköld nukahti kirjojen ääreen ja unohti sammuttaa kynttilät. Suurin osa kartanon arkistosta tuhoutui ja myös esimerkiksi Maskun vanhimmat kirkonkirjat.[2]

Omistajanvaihdos 2018

Kartanon omistaja Stiftelsen för Åbo Akademi on myymässä sen Tractatus Properties Oy:lle, jonka taustalla on Raisio Oyj:n aiempi johtaja Matti Rihko. Kauppa toteutuu lokakuussa 2018.[4]

Lähteet
  1. Kankaisten kartanolinna Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  2. Kankaisten historia, Viitattu 25.9.2018
  3. Nils Fredensköld Ylioppilasmatrikkelissa
  4. Suomessa harvinaisen keskiaikaisen linnan myyminen herätti huolen avoimuudesta, Iltalehti 25.9.2018

    Kirjallisuutta
    • Mauri Karvonen, Nimeke: Aavetaloja ja ihmiskohtaloita. 2, Hyytävä matka Suomen historiaan jatkuu. Nemo, 2018 ISBN 978-951-1-32021-0

    Aiheesta muualla
    • Juha Lehikoinen, Juha Levonmäki ja Jukka Levomäki, Selvitys Kankaisten kartanon kulttuurihistoriasta ja vetovoimatekijöistä, Opinnäytetyö, Helsingin Liiketalouden Ammattikorkeakoulu, Matkailualan koulutusohjelma, 2001.
    • Kankaisten kartanon kotisivu
    • Sankarien Kankainen. Turun Sanomat (Archive.is-palvelussa)

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.