Kaniška
Kaniška oli alueita Intian niemimaan pohjoisosassa, Afganistanissa ja Keski-Aasiassa hallineen Kušan-valtakunnan ehkä tunnetuin hallitsija, joka eli suurin piirtein ensimmäisellä vuosisadalla ajanlaskun alun jälkeen. Kaniška tunnetaan lähinnä kiinalaisten lähteiden perusteella, joiden mukaan hän piti mahajana-buddhalaisuuden koulukunnan syntyyn johtaneen buddhalaisen kokouksen.
Kaniška | |
---|---|
Kaniška kuvattuna kušanien lyömässä kolikossa tyypillisessä ratsastajakansojen asussa.[1] | |
Kušan-valtakunnan hallitsija | |
Valtakausi | ensimmäisen vuosisadan paikkeilla. |
Elämäkerta
Kaniška tunnetaan lähinnä kiinalaisten historiallisten lähteiden perusteella.[2] Hänet mainitaan erityisen usein etenkin buddhalaisuuteen liittyvässä perimätiedossa.[1] Kaniškan valtakautta ei ole voitu ajoitaa tarkasti, mutta tavallisimpien arvioiden mukaan hän hallitsi ajanjaksolla vuosien 78 ja 144 välillä.[2]
Kaniškan valtakaudella Kušan-valtakunnan pääkaupunki oli mahdollisesti Purusapura-niminen kaupunki lähellä nykyistä Peshawaria Pakistanissa. Hänen hallitsemansa valtakunta ulottui Uzbekistanista lännessä Gangesjoelle idässä, Keski-Intiaan etelässä ja Pamirvuoristoon pohjoisessa. Kušanit ulottivat valtansa Kaniškan kaudella mahdollisesti myös nykyisen Sinkiangin alueen kaupunkivaltioihin, kuten Hotaniin, Kašgariin ja Yarkantiin. Kaniškan kausi tunnettiin myös buddhalaisuuden leviämisestä. Kiinalaisten lähteiden mukaan Kaniška kutsui koolle buddhlaisen kokouksen Kašmirissa, jossa buddhlainen kaanon kirjattiin ylös kuparilaatoille. Kokouksesta sai alkunsa buddhalaisuuden mahajana-koulukunta. Kušan-valtakunnan alueet Keski-Aasiassa auttoivat buddhalaisuutta leviämään Kiinaan, jonne se ilmestyi 100-luvulle tultaessa. Alkuperäiset tekstit ovat sittemmin hävinneet, mutta ne ovat säilyneet kiinalaisina käännöksinä.[2]
Kaniškan kaudella hänen valtakuntansa menestyi myös taloudellisesti. Kauppa etenkin Rooman valtakunnan kanssa kasvoi silkkitietä pitkin, jonka kautta levisi kauppatavaran ohella myös kulttuuria. Esimerkiksi Gandhara-taiteeseen vaikuttivat kreikkalais-roomalaiset taiteet.[2]
Lähteet
- Andrei Sergejeff: Afganistanin historia - Silkkitietä kulttuurien risteykseen, s. 61. Gaudeamus Helsinki University Press, 2011. ISBN 978-952-495-219-4.
- Kaniska Encyclopaedia Britannica. Viitattu 26.5.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaniška Wikimedia Commonsissa