Kangasrousku

Kangasrousku (Lactarius rufus) eli kangassieni on Suomessa yleinen ja erittäin runsassatoinen ruokasieni.

Kangasrousku
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Lahko: Russulales
Heimo: Haperot ja rouskut Russulaceae
Suku: Rouskut Lactarius
Laji: rufus
Kaksiosainen nimi

Lactarius rufus
(Scop.) Fr.[1]
Katso myös

  Kangasrousku Wikispeciesissä
  Kangasrousku Commonsissa

Koko ja ulkonäkö

Kangasrouskulla on 3–10 cm leveä punaruskea tai ruskea, kuiva ja sileä lakki. Lakki on nuorena kupera mutta laakenee myöhemmin, ja vanhemmiten se saattaa muotoutua suppilomaiseksi. Heltat ovat nuorella sienellä kellertävän vaaleat, vanhemmalla okranruskeat. Maitiaisneste on pysyvästi valkoista ja erittäin kirpeää, eikä se värjäänny joutuessaan tekemisiin ilman kanssa. Sienen jalka on lakin värinen tai vaaleampi, vaaleahärmäinen ja etenkin vanhempana ontto. Tuoksu on miedon raikas, muistuttaa havupuun tuoksua.[2]

Samankaltaiset lajit

Kangasrouskun voi joskus sekoittaa kirkasnesteiseen lakritsirouskuun (Lactarius helvus), joka on lievästi myrkyllinen. Kangasrouskun kanssa samankaltaisia ovat myös pikkurousku (L. tabidus), sikurirousku (L. camphoratus) sekä kangaspalsamirousku (L. mammosus).[2][3]

Kasvuaika ja -paikka

Kangasrousku on erittäin yleinen heinäkuusta lokakuuhun kaikkialla Suomessa, erityisesti kuivissa kangasmetsissä sekä kalliojäkäliköissä ja jopa rämeillä.[2]

Käyttö ravinnoksi

Kangasrousku on tuoreena polttavan pippurinkirpeä mutta vähintään kymmenen minuutin ryöppäyksen jälkeen syötävä. Kangasrouskun kirpeä maku ei miellytä kaikkia, eikä se häviä täysin pitkälläkään keittämisellä. Kangasrousku kuuluu kauppasieniin. Sitä käytetään yleisesti muiden rouskujen tavoin mm. sienisalaattien raaka-aineena, ja säilötään usein suolaamalla.[2] Kangasrouskun suosio perustuukin enemmän sen yleisyyteen, tunnettavuuteen ja satoisuuteen kuin herkullisuuteen.

Myrkyllisyys ja bioaktiiviset aineet

Kangasrousku sisältää eräitä β-d-glukaaneja, jotka ovat osoittautuneet myrkyllisiksi HepG2 -soluille (syöpäsolulinja) ja hepatosyyteille (maksasoluille). 24 tunnin testissä soluista vapautui sytokromi c:tä ja solujen ATP-varannot laskivat. Tämä viittaa siihen, että kyseiset polysakkaridit saattavat käynnistää soluissa apoptoosin. Täten kangasrouskulla voisi olla käyttöä syöpälääkkeiden tuottajana.[4] Toisaalta sienen glukaaneilla on havaittu tulehdusta ja kipua hillitseviä ominaisuuksia.[5] Kangasrouskusta valmistettu uute osoitti mutageenisuutta AMES:in testillä tutkittaessa. Mutageenisuus säilyi keittämisestä huolimatta.[6] Kangasrouskun on todettu tuottavan myös rufuslaktonia, ainetta, joka toimii eräiden kasvien sienitautien estäjänä.[7] Rouskun sisältämä lektiini sakkauttaa ihmisen punasoluja. Sienen kuumennus tosin vähentää sakkauttamiskykyä, lämmittäminen 65 celsius-asteeseen vähentää lektiinin aktiivisuutta yli 85 %:lla.[8]

Lähteet
  1. Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 18.8.2008
  2. Eriksson, K. & Kotiranta, H.: Käytännön sieniopas, s. 103. Kirjayhtymä, 1985. ISBN 951-26-2809-0.
  3. Kangasrousku Ruokavirasto. Viitattu 17.1.2020.
  4. Pires Ado R & al.: Cytotoxic effect of Agaricus bisporus and Lactarius rufus β-D-glucans on HepG2 cells. Int J Biol Macromol., 2013, 2013. vsk, nro 58, s. 95-103. PubMed. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.9.2013. Englanti
  5. Ruthes AC & al.: Lactarius rufus (1→3),(1→6)-β-D-glucans: structure, antinociceptive and anti-inflammatory effects. Carbohydr Polym., , 2013. vsk, nro 94(1), s. 129-36. Universidade Federal do Paraná, Brazil: Departamento de Bioquímica e Biologia Molecular. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.9.2013. Englanniksi
  6. A. von Wright & al.: The mutagenicity of some edible mushrooms in the ames test. Food and Chemical Toxicology, , 1982. vsk, nro 20, s. 265-267. Technical Research Centre of Finland, Food Research Laboratory. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.9.2013. Englanniksi
  7. Luo DQ & al.: Rufuslactone, a new antifungal sesquiterpene from the fruiting bodies of the basidiomycete Lactarius rufus. J Antibiot (Tokyo), 2005, 2005. vsk, nro 58(7), s. 456-9. The Chinese Academy of Sciences: Kunming Institute of Botany. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.9.2013. Englanniksi
  8. Panchak LV & al.: Purification of lectin from fruiting bodies of Lactarius rufus (Scop.: Fr.)Fr. and its carbohydrate specificity. Ukr Biokhim Zh., 2007, 2007. vsk, nro 79(2), s. 123-8. Ukraina: Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.9.2013. Article in Ukrainian

    Aiheesta muualla
    Suomalaiset kauppasienet
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.