Kaniv

Kaniv (ukr. Канів) on kaupunki Keski-Ukrainassa Dneprin oikealla rannalla, noin 150 kilometriä Kiovasta etelään ja noin 50 kilometriä Tšerkasysta luoteeseen. Se kuuluu Tšerkasyn alueeseen ja Tšerkasyn piiriin. Vuonna 2021 siellä oli runsas 23 500 asukasta.[1] Kaniv on historiallinen kaupunki, jonka perusti 1000-luvulla Kiovan suuriruhtinas Jaroslav I Viisas. Nykyään se tunnetaan ennen kaikkea ukrainalaisen runoilijan Taras Ševtšenkon hautapaikkana.

Kaniv
(Канів)
Pyhän Yrjön katedraali Kanivissa
Pyhän Yrjön katedraali Kanivissa
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Kaniv

Koordinaatit: 49°45′N, 31°28′E

Valtio Ukraina Ukraina
Alue Tšerkasyn alue
Piiri Tšerkasyn piiri
Ensimmäinen maininta 1078
Kaupungiksi 1796
Hallinto
  Pormestari Ihor Ren'kas
Väkiluku (2021) 23 503
Aikavyöhyke UTC+2
  Kesäaika UTC+3









Historia

Kaupungin perustamisajankohta on tuntematon, mutta se mainitaan Kiovan luolaluostarin munkki-isien luettelossa 1000-luvulla Konstantinopolista tulleiden ikonimaalarien majapaikkana. Kronikoissa Kaniv mainitaan ensi kertaa 1144 Vsevolod II:n valtakaudella, jolloin suuriruhtinas perusti Kaniviin Pyhän Yrjön katedraalin.[2]

1100-luvulla Kaniv oli huomattava kaupunki ja keskeisessä asemassa Kiovan Rusissa. Kaniv sijaitsi myös Dnepriä pitkin kulkeneen viikinkien idäntien varressa. 1200-luvulla Kaltšikjoen taistelusta kertovissa kronikoissa mainitaan Kanivin ruhtinas Svjatoslavin kaatuneen siellä, ja tarinoiden mukaan mongolit valloittivat ja hävittivät Kanivin 1239.[2]

Kaniv liitettiin 1362 osaksi Liettuan suuriruhtinaskuntaa, ja suuriruhtinas Vytautas Suuri rakennutti Kaniviin linnan, joka oli olemassa vuoteen 1768 asti. Kanivista tuli 1431 osa liettualaista Kiovan voivodikuntaa. Vuonna 1458 turkkilaiset ryöstivät kaupungin. Kaniv siirtyi 1569 Puolan hallintaan, ja siitä kehittyi yksi kasakoiden kulttuurisista ja sotilaallisista keskuksista osana Puola-Liettuaa. Tällöin se tunnettiin puolalaisella nimellä Kaniów.[2]

Pohjan sodan aikaan kaupunki joutui kapinallisen kasakkahetmani Bohdan H’melnytskyin hallintaan. Vuosina 1648–1678 kaupunki oli kasakoiden hallussa, kunnes nämä hävisivät taistelussa turkkilaisille ja kaupungin hallinto muutettiin Bohuslaviin.[2]

Kaniv siirtyi 1775 Puolan kuninkaan Stanislaus II Poniatowskin henkilökohtaiseksi omaisuudeksi. Hän tapasi vuonna 1787 kaupungissa Katariina Suuren. Puolan toisessa jaossa 1793 Kaniv siirtyi Venäjän keisarikunnan hallintaan.[2] Kaupunki oli Kiovan kuvernementin kihlakuntakaupunki.[3]

Ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheissa Kanivissa käytiin Kaniówin taistelu, missä puolalaiset joukot yrittivät menestyksettä murtautua itävaltalaisten ja saksalaisten linjojen läpi Venäjän puolelle. Toisessa maailmansodassa neuvostoliittolaiset laskuvarjojoukot tekivät kaupunkiin pahoin epäonnistuneen maahanlaskun Dneprin taistelussa syyskuussa 1943.[4]

Nähtävyyksiä

Ystävyyskaupungit

Kanivilla on neljä ystävyyskaupunkia:

Kaupunki Maa
Viersen, Nordrhein-Westfalen Saksa Saksa
Sonoma, Kalifornia Yhdysvallat Yhdysvallat
Lambersart, Nord Ranska Ranska
Człuchów Puola Puola

Lähteet

  1. Number of Present Population of Ukraine, as of January 1 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2021) 2021. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 6.4.2022. Viitattu 20.3.2022. (ukrainaksi), (englanniksi)
  2. Vermenych, Ya., Bon, O.: Канів Encyclopedia of History of Ukraine. 2007. Viitattu 20.3.2022. (ukrainaksi)
  3. Volodymyr Kubijovyč: Kaniv (julkaistu alkujaan teoksessa Encyclopedia of Ukraine, vol. 2, 1989) Internet Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. Canadian Institute of Ukrainian Studies, University of Alberta/University of Toronto. Viitattu 21.3.2022. (englanniksi)
  4. Victor Kamenir: Night Jump into Tragedy Warfare History Network. Viitattu 20.3.2022. (englanniksi)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.