Kanajärvi (Saarivaara)

Kanajärvi on 3,1 kilometriä pitkä ja lähes 950 metriä leveä [lower-alpha 1]. Se sijaitsee suurimmaksi osaksi Joensuussa Tuupovaaran Saarivaarassa. Pieni osa järven kaakkoispäätä sijaitsee Venäjällä Suojärven piirin Loimolassa. Suomen vesistöviranomaiset ilmoittavat järven pinta-alaksi 124 hehtaaria [2], mutta se tarkoittaa vain Suomen puolella olevaa osaa. Venäjän puolella on vielä yli 20 hehtaaria lisää [1]. Järvellä on vapaa liikkuminen rajoitettu Ritoniemeltä kaakkoon päin, missä sijaitsee tavallista leveämpi rajavyöhykkeen osa. Rajavyöhyke on aikaisemmin sisältänyt koko järven [4].[1]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartta. Luotaus koskee vain Suomen puolista osaa järvestä. Järvi on 21,4 metriä syvä. Syvin kohta sijaitsee Ritoniemen edustalla keskellä järvenselkää. Järvessä on viisi yli kymmenmetristä syvännettä, joista yksi sijaitsee Ritoniemen takana lahdessa. Järven keskisyvyys tunnetaan Suomen puolella, ja se on 6,15 metriä. Sen mukaan järven tilavuus olisi 7,629 miljoonaa kuutiometriä. Kanajärven saaria ei ole monta. Suomen puolella niitä on viisi ja Venäjän puolella kolme saarta.[1][2]

Järven luoteispuolella sijaitsevat Pahakalasen särkät, jolla tarkoitetaan luode-kaakko- suuntaista harjujaksoa, joka myös sukeltaa Kanajärveen. Harju muodostaa niemen, joka osoittaa Ritoniemeä kohti. Harju kääntyy rannalle ja jatkaa haarautuneena etelään tai kaakkoon päin. Ritoniemen lahdella oleva syvänne voi siksi olla suppa, jollaisia syntyy harjujen viereen.[5]

Järven ympäristö on haja-asutusaluetta, mutta sen lounaispuolella sijaitsee Saarivaaran kylä. Kylän kautta kulkee seututie 500, joka kiertää Kanajärven luoteispään rantaa viistäen. Tien lähellä sijaitsee yleinen uimaranta ja rajavartioasema [4]. Muut järvelle tulevat tiet liittyvät rajavalvontaan. Rajavyöhykkeen sisällä ei ole merkittäviä määriä vapaa-ajan asuntoja.[1]

Kanajärvi kuuluu Nevan vesistöalueessa Laatokan valuma-alueen Jänisjoen vesistöalueeseen, jonka Juuvanjoen valuma-alueella se sijaitsee. Järven lasku-uoma yhtyy ensin Juuvanjokeen, joka vuorostaan yhtyy Jänisjokeen. Jänisjoki virtaa Jänisjärven läpi Laatokkaan, jonka laskujoki Neva laskee Pietarissa Itämeren Suomenlahteen.[2][3][lower-alpha 1]

Koska Juuvanjoen valuma-alue levittäytyy sekä Suomen että Venäjän puolelle, on sen vesistöhallinnollinen jako erikoinen. Juuvanjoen valuma-aluetta kutsutaan Ryösiönjoen valuma-alueeksi (01.09), ja sen pääuoma on Juuvanjoki. Kanajärvi kuuluu aluejaossa Kaustajärven alueeseen (01.091), jossa Kanajärvi laskee kaakkoispäässä Venäjän puolella sijaitsevaa Lotinanjokea myöten Saarijärven, toisen lammen, ja takaisin Suomen puolelle tullen, Saarilammen kautta yhtyen Myllyjokeen. Myllyjoki laskee Mellitsaan, joka Mellitsanjokea myöten Varpalampeen ja Kaustajärveen.[6][7]

Kanajärven valuma-alue ulottuu Suomessa Laihalle saakka, josta tulevat veden laskevat Suontakasen Pitkän kautta Kanajärveen. Muita järveen laskevia järviä ovat Hautalammit, Kuikkalammit, Pohjois-Naapuri, Etelä-Naapuri ja Harkonlampi.[1][6]