Kanadan provinssit ja territoriot

Kanada on kymmenen provinssin ja kolmen territorion liittovaltio. Maan vuonna 1867 säädetty hallitusmuoto antaa provinsseille laajemman toimivallan ja oikeudet kuin territorioille, joita liittovaltion hallitus ohjaa.

Kanadan provinssit ja territoriot, sekä niiden pääkaupungit Kanadan kartalla.

Ontario, Quebec, New Brunswick ja Nova Scotia olivat Kanadan ensimmäiset provinssit, kun brittien pohjoisamerikkalaiset siirtokunnat yhdistyivät liittovaltioksi 1. heinäkuuta 1867, ja alkoivat vähitellen tulla riippumattomammaksi Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Seuraavina kuutena vuotena Manitoba, Brittiläinen Kolumbia ja Prinssi Edwardin saari liittyivät maan provinsseiksi.

Hudson's Bay Company piti hallinnassaan suurta osaa läntisestä Kanadasta vuoteen 1870 saakka, jolloin alue siirtyi Kanadan hallitukselle muodostaen osan Luoteisterritorioista. 1. syyskuuta 1905 60° leveyspiirin etelänpuoleinen osa Luoteisterritorioista jakautui Albertaksi ja Saskatchewaniksi.

Vuonna 1869 Newfoundland päätti äänestyksessä pysyä brittiläisenä territoriona, koska alueella epäiltiin keskisen Kanadan olevan hallitsevassa asemassa verotukseen ja talouteen liittyvissä asioissa. Vuonna 1907 Newfoundland ja Labradorista tuli dominio, mutta vuonna 1933 alueen hallitus kaatui, ja toisen maailmansodan aikana Kanada huolehti sen puolustuksesta. Sodan aikana Newfoundlandin asema oli keskustelun kohteena, ja pienellä äänten enemmistöllä Newfoundland ja Labradorin asukkaat äänestivät kansanäänestyksessä liittovaltioon liittymisen puolesta vuonna 1948. 13. maaliskuuta 1949 siitä tuli Kanadan kymmenes provinssi.

Hallinto

Provinsseilla on paljon itsenäistä valtaa liittovaltion hallituksesta. Ne voivat muun muassa päättää moniin julkisiin toimintoihin, kuten terveydenhuoltoon, opetukseen, hyvinvointiin ja provinssin sisäiseen liikenteeseen kuuluvista asioista. Provinssit kustantavat nämä toiminnot liittovaltion hallitukselta saatavilla tulonsiirroilla ja omalla verotuksellaan. Liittovaltion hallitus voi suuremmalla verotus- ja rahankäyttövallallaan käyttää tulonsiirtoja vaikuttaakseen provinsseihin. Esimerkiksi saadakseen terveydenhuollolle tukea täytyy provinssien täyttää tietyt liittovaltion asettamat ehdot.

Provinssien ja territorioiden lakia säätävät elimet ovat yksikamarisia, toisin kuin kaksikamarinen Kanadan parlamentti. Alun perin muutamilla provinsseilla oli toinen kamari, lakia säätävä valtuusto, mutta viimeinenkin niistä lakkautettiin vuonna 1968.

Provinssin hallituksen johtaja, pääministeri (premier), on yleensä sen puolueen puheenjohtaja, jolla on eniten paikkoja hallituksessa. Provinssien lisäksi samanlainen järjestelmä on Yukonissa, mutta Luoteisterritorioissa ja Nunavutissa ei ole poliittisia puolueita territorioiden tasolla. Kuningattaren edustaja provinssissa on varakuvernööri, ja jokaisella territoriolla on puolestaan vastaavanlainen edustaja komissaari.

Jokainen territorio valitsee vain yhden jäsenen parlamenttiin, sekä yhden senaattorin. Parlamentin jäsenellä on täysi äänestysvalta. Territorioiden asukkailla on samat oikeudet kuin kaikilla muillakin kanadalaisilla.

Provinssit
Provinssi Omakielinen nimi / nimet Lippu Vaakuna Postitunnus/
ISO-tunnus		 Muut lyhenteet Pääkaupunki Suurin kaupunki Liittyi liittovaltioon Asukasluku
(2016)[1]		 Pinta-ala (km²) Virallinen kieli UTC
maa-vesi-kokonais-
Ontario Ontario ON Ont. Toronto Toronto 1. heinäkuuta 1867 13 448 494 917 741 158 654 1 076 395 englanti -5
Quebec Québec QC Qué. Québec Montreal 8 164 361 1 356 128 185 928 1 542 056 ranska -5
Nova Scotia Nova Scotia
Nouvelle-Écosse
Alba Nuadh
New Scotland		 NS N.S. Halifax Halifax 923 598 53 338 1 946 55 284 englanti -4
New Brunswick New Brunswick
Nouveau-Brunswick		 NB N.B. Fredericton Saint John 747 101 71 450 1 458 72 908 englanti, ranska -4
Manitoba Manitoba MB Man. Winnipeg Winnipeg 15. heinäkuuta 1870 1 278 365 553 556 94 241 647 797 englanti,
ranska (de facto)		 -6
Brittiläinen Kolumbia British Columbia
Colombie-Britannique		 BC B.C. Victoria Vancouver 20. heinäkuuta 1871 4 648 055 925 186 19 549 944 735 englanti -8
Prinssi Edwardin saari Prince Edward Island
Île-du-Prince-Édouard		 PE PEI, P.E.I. Charlottetown Charlottetown 1. heinäkuuta 1873 142 907 5 660 0 5 660 englanti -4
Saskatchewan Saskatchewan SK Sask. Regina Saskatoon 1. syyskuuta 1905 1 098 352 591 670 59 366 651 036 englanti -6
Alberta Alberta AB Alta. Edmonton Calgary 4 067 175 642 317 19 531 661 848 englanti -7
Newfoundland ja Labrador Newfoundland and Labrador
Terre-Neuve-et-Labrador		 NL N.L., Nfld., NF, LB St. John's St. John's 31. maaliskuuta 1949 519 716 373 872 31 340 405 212 englanti -3½

Territoriot
Territorio Omakielinen nimi / nimet Lippu Vaakuna Postitunnus/
ISO-tunnus		 Muut lyhenteet Pääkaupunki Liittyi liittovaltioon Asukasluku
(2016)[1]		 Pinta-ala (km²) Virallinen kieli UTC
maa-vesi-kokonais-
Luoteisterritoriot Northwest Territories
Territoires du Nord-Ouest		 NT N.W.T., NWT Yellowknife 15. heinäkuuta 1870 41 786 1 183 085 163 021 1 346 106 englanti, ranska, chipewya, cree, tli cho, gwich'in, slavey, inuktitut, inuvialuktun -7
Yukon Yukon YT Y.T., YK Whitehorse 13. kesäkuuta 1898 35 874 474 391 8 052 482 443 englanti, ranska -7
Nunavut Nunavut NU Nvt. Iqaluit 1. huhtikuuta 1999 35 944 1 936 113 157 077 2 093 190 inuktitut, inuinnaqtun, englanti, ranska -5, -6, -7

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.