Jääkiekon maailmancup

Jääkiekon maailmancup (engl. World Cup of Hockey) on ammattilaisliiga NHL:n, pelaajayhdistys NHLPA:n ja Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n järjestämä jääkiekkoturnaus.[1] Ensimmäinen maailmancup pelattiin vuonna 1996, toinen 2004 ja kolmas 2016.

World Cup of Hockey
Laji Jääkiekko
Perustettu 1976
Edeltäjä Kanada-cup
Joukkueita 8
Hallitseva mestari Kanada
Eniten mestaruuksia Kanada (6)

Aikaisemmin turnaus tunnettiin nimellä Kanada-cup (engl. Canada Cup), ja se pelattiin vuosina 1976, 1981, 1984, 1987[2] ja 1991[3]. Maailmancup ja Kanada-cupkin on järjestetty syksyisin ennen NHL:n ja Euroopan kansallisten sarjojen alkua, joten siihen voivat osallistua kaikki maailman parhaat pelaajat[4]. Maailmancup pelataan NHL-säännöillä, ja esimerkiksi pelikenttänä on kapea kaukalo.[5]

Historiaa ja turnausjärjestelmä

Kanada-cup

Kanada-cup on Kanadan vuonna 1970 toteuttaman kansainvälisen jääkiekkoilun boikotin tulos. Boikotti johtui siitä, että Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF peruutti Kansainvälisen olympiakomitean painostuksesta antamansa lupauksen, jonka mukaan Kanada olisi saanut käyttää vuoden 1970 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa vahvistuksena yhdeksää ammattilaisjääkiekkoilijaa. Pelaajat eivät olisi kuitenkaan saaneet olla NHL-pelaajia. Koska IIHF perui lupauksensa, perui myös Kanada sille vuodeksi 1970 myönnetyt kisat.[2]

Kiistan seurauksena Kanada järjesti vuonna 1972 Summit Seriesin, joka uusittiin vuonna 1974. Tämä vauhditti uuden turnauksen suunnittelua, ja vuonna 1975 Tukholmassa syntyi päätös joka neljäs vuosi järjestettävästä turnauksesta, Kanada-cupista. Samalla sovittiin, että Kanada palaa maailmanmestaruuskilpailuihin ja niissä saa pelata myös ammattilaisia.[2]

Ensimmäisiin Kanada-cupeihin ottivat aina osaa Kanada, Yhdysvallat sekä maailmanmestaruuskilpailujen neljä parasta Euroopan maata. 1970- ja 1980-luvuilla Neuvostoliitto, Ruotsi ja Tšekkoslovakia olivat mukana joka kerta. Suomi oli tuolloin mukana kolmesti ja Länsi-Saksa kerran.[2]

Kanada-cupeihin sisältyi aina myös poliittisia jännitteitä Neuvostoliiton ja Pohjois-Amerikan välillä. Kyseessä oli myös kahden ideologian mittelö.

Kanada-cupia ei pystytty järjestämään säännöllisesti.[2] Vuoden 1981 Kanada-cup oli tarkoitus järjestää jo vuonna 1980, mutta Neuvostoliiton hyökkäys Afganistaniin sekä sitä seurannut kahnaus Yhdysvaltojen kanssa (Yhdysvallat esimerkiksi boikotoi Moskovan olympialaisia.) siirsi turnausta vuodella.lähde? Tuolloin turnauksessa ei pelattu loppuottelusarjaa ensimmäisen turnauksen tavoin, vaan mestaruus ratkesi yhdessä loppuottelussa, jonka Kanada hävisi Neuvostoliitolle lukemin 1–8[2]. Tappiota on myös kutsuttu Montréalin verilöylyksi. Se on edelleen suurin Kanadan maajoukkueen kärsimä tappio niissä otteluissa, joissa se on pelannut parhaalla mahdollisella joukkueella.lähde?

Vuoden 1984 Kanada-cupissa Kanada ei pelannut alkusarjassa omalla tasollaan ja oli vasta alkusarjan neljäs. Neuvostoliitto oli puolestaan ylivoimainen. Näin ollen Kanada kohtasi Neuvostoliiton jo välierissä, jonka Kanada voitti ottelun maalein 3–2 Mike Bossyn jatkoaikamaalilla. Loppuottelusarjassa vastakkain olivat Kanada ja Ruotsi, jonka Kanada voitti otteluvoitoin 2–0.[2]

Vuoden 1987 loppuottelut pelattiin paras kolmesta -järjestelmällä. Kaikki kolme loppuottelua päättyivät lukemiin 6–5 ja kaksi ensimmäistä vasta jatkoajalla. Ensimmäisen pelin voittomaalin teki Aleksandr Semak, toisen pelin Mario Lemieux, kun jatkoaikaa oli pelattu jo 30.07 minuuttia. Kolmaskin loppuottelu oli menossa jatkoajalle. Voittomaali syntyi runsas minuutti ennen varsinaisen peliajan loppumista, kun Lemieux teki maalin.[2]

Maailmancupin turnausjärjestelmä

Maailmancup on kahdeksan joukkueen turnaus, kun taas Kanada-cup oli kuuden maajoukkueen turnaus. Kanada-cupille haluttiin seuraaja muun muassa siksi, että Slovakian itsenäistyi ja liittyi jääkiekkoperheeseen. Maailmancup eroaa Kanada-cupista siten, että osa sen alkusarjan peleistä on pelattu Euroopassa.lähde?

Maailmancupiin ovat osallistuneet maailmanmestaruuskilpailuiden kahdeksan parasta maajoukkuetta, jotka on jaettu Euroopan ja Pohjois-Amerikan lohkoon. Lohkossa on pelattu ensin yksinkertainen alkusarja, jonka jälkeen on pelattu lohkon sisäiset pudotuspelit. Lohkovoittaja pelaa neljänneksi sijoittunutta vastaan ja toinen kolmatta vastaan. Tämän vaiheen jälkeen otteluiden voittajat ovat pelannet Pohjois-Amerikassa yhden pudotuspeliottelun, joista voittajat ovat edenneet loppuotteluun. Slovakia ja Venäjä ovat pelanneet Pohjois-Amerikan lohkossa, jotta lohkot olisivat samankokoiset.lähde?

Kun turnaus järjestettiin edellisen kerran, mukana oli kuuden maajoukkueen lisäksi alle 23-vuotiaiden pohjoisamerikkalaisten joukkue sekä Euroopan yhdistelmäjoukkue.[4]

Tulevaisuus

Turnaus oli määrä järjestää vuonna 2020, mutta NHL ja NHLPA ilmoittivat, että aikataulullisista syistä sitä ei pidetä.[6] Ne ilmoittivat myös jatkavansa keskusteluja uudesta turnauksesta tulevaisuudessa ja tekevänsä pitkäkestoista suunnitelmaa, joka takaisi turnaukselle pysyvän ajankohdan.

NHL ja NHLPA alkoivat kaavailla seuraavaa maailmancupia poikkeuksellisesti keskelle kautta, helmikuulle 2024. Vuoden 2022 helmikuussa arveltiin, että NHL:n omistajat eivät innostu syyskuun sijaan helmikuussa pelattavasta turnauksesta, mutta ehdotettua ajankohtaa pidettiin tuolloin parhaana.[4] NHL:n ja NHLPA:n eudstajien neuvoteltua Kansainvälisen jääkiekkoliiton kanssa uutisoitiin elokuussa 2022, että vuoden 2024 turnaukseen ottaa osaa ainakin kahdeksan maajoukkuetta siten, että toinen alkusarjoista pelataan Euroopassa ja toinen Pohjois-Amerikassa. Pudotuspelit oli tarkoitus pelata Pohjois-Amerikassa siten, että ne pelattaisiin eri kaupungissa kuin Pohjois-Amerikan alkulohko. Turnauksen keston olisi ollut määrä olla hieman yli kaksi viikkoa. Neuvotteluissa keskusteltiin myös siitä, pitäisikö lopulliset kahdeksan joukkuetta karsia kymmenen joukkueen joukosta.[7]

Syyskuussa 2022 NHL:n apulaiskomissaari Bill Daly kertoi, että hän haluaisi Venäjän ottavan osaa turnaukseen. Näkemys herätti huomiota, sillä Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF on sulkenut Venäjän ja Valko-Venäjän ulos kansainvälisestä jääkiekkotoiminnasta Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Venäjän jääkiekkoliiton varapuheenjohtaja Roman Rotenberg totesi, että Venäjä voisi ottaa osaa turnaukseen, esimerkiksi ilman ilman lippua ja kansallishymniä.[8] Ilta-Sanomat kirjoitti, että Suomen jääkiekkoliiton ja sen puheenjohtajan Harri Nummelan on syytä todeta, että Suomi ei ole mukana maailmancupissa, jos sota jatkuu ja Venäjä kutsutaan kisoihin.[9] Marraskuun alussa 2022 Yleisradio tulkitsi, että NHL:n komissaari Gary Bettman ja Daly olisivat kiristäneet kantojaan Venäjän suhteen, kun he totesivat, että asian suhteen tehdään töitä eikä ratkaisua vielä ole.[10]

Kanada Cup -pokaalia säilytetään Hockey Hall of Famessa, Torontossa.

Marraskuussa 2022 NHL ja NHLPA tiedottivat, ettei maailmancupia järjestetä vuonna 2024, mutta ne suunnittelevat turnauksen järjestämistä vuoden 2025 helmikuulle.[11]

Tulokset

Kanada-cup
Vuosi Mestari Toinen Muut joukkueet Paras pelaaja Pistepörssin voittaja
1976 Kanada Tšekkoslovakia Neuvostoliitto, Ruotsi, Suomi ja Yhdysvallat Bobby Orr Viktor Žluktov
1981 Neuvostoliitto Kanada Ruotsi, Suomi, Tšekkoslovakia ja Yhdysvallat Vladislav Tretjak Wayne Gretzky
1984 Kanada Ruotsi Neuvostoliitto, Saksa, Tšekkoslovakia ja Yhdysvallat John Tonelli Wayne Gretzky
1987 Kanada Neuvostoliitto Ruotsi, Suomi, Tšekkoslovakia ja Yhdysvallat Wayne Gretzky Wayne Gretzky
1991 Kanada Yhdysvallat Neuvostoliitto, Ruotsi, Suomi ja Tšekkoslovakia Bill Ranford Wayne Gretzky

Maailmancup
Vuosi Mestari Toinen Muut joukkueet Paras pelaaja Pistepörssin voittaja
1996 Yhdysvallat Kanada Ruotsi, Venäjä, Suomi, Saksa, Slovakia ja Tšekki Mike Richter Brett Hull
2004 Kanada Suomi Tšekki, Yhdysvallat, Ruotsi, Venäjä, Slovakia ja Saksa Vincent Lecavalier Fredrik Modin
2016 Kanada Eurooppa Ruotsi, Venäjä, Pohjois-Amerikka, Tšekki, Yhdysvallat ja Suomi Sidney Crosby Sidney Crosby

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla
Kanada-cup/Jääkiekon maailmancup

1976 | 1981 | 1984 | 1987 | 1991 | 1996 | 2004 | 2016

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.