Kamomillasaunio

Kamomillasaunio (Matricaria chamomilla)[1] on asterikasveihin kuuluva mauste- ja rohdoskasvi. Sen nimi on peräisin kreikankielisestä sanasta ”chamimelon” eli maaomena, joka johtuu sen lehtien omenamaisesta tuoksusta. Kamomillasaunio esiintyy Etelä-Suomessa, varsinkin muutamilla kaupunkiseuduilla, paikallisesti melko yleisenäkin ja satunnaisesti muualla Suomessa. Se on maassa muinaistulokas.

Kamomillasaunio
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Asterales
Heimo: Asterikasvit Asteraceae
Suku: Tuoksusauniot Matricaria
Laji: chamomilla
Kaksiosainen nimi

Matricaria chamomilla
L.
Synonyymit
  • Matricaria recutita
  • Chamomilla recutita
Katso myös

  Kamomillasaunio Wikispeciesissä
  Kamomillasaunio Commonsissa

Egyptiläiset ovat käyttäneet kamomillasauniota sekä lääkinnällisiin tarkoituksiin että värjäykseen. Keskiaikana kamomillasaunio oli suosittu yrtti tuoksunsa vuoksi. Kamomillasaunio kuuluu kauppayrtteihin.

Kamomillasauniota muistuttavia kasveja ovat peltosaunio eli saunakukka (Matricaria perforata) ja merenrannoilla kasvava merisaunio (Tripleurospermum maritinum).

Lääkekasvina

Kamomillateetä on käytetty luonnonlääkkeenä vatsavaivoihin sekä lievän ahdistuksen ja unettomuuden hoitoon. Se sisältää apigeniini-nimistä flavonoidia. Nukahtamista auttavaa ominaisuutta ei ole tutkittu kontrolloiduissa kliinisissä tutkimuksissa.[2]

Kamomilla sisältää kumariinia halpojen kanelien tapaan. Kumariini on myrkyllistä maksalle ja voi altistaa syövälle. Sen vuoksi kamomillateen käyttöä suositellaan kohtuudella. Kamomilla voi aiheuttaa myös keskenmenon aiheuttavia kohdun supistuksia, joten raskaana oleville sitä ei suositella.[3]

Kamomillasauniota ei pidä sekoittaa jalosauramoon (Anthemis nobilis), joka tunnetaan myös roomalaisena kamomillana.[4] Kamomillasaunio puolestaan tunnetaan yleisesti saksalaisena kamomillana.[5]

Lähteet
  1. Hämet-Ahti, L., Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila., P. & Väre, H. 2005: Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen – Lutukka 21:41–85.
  2. Duodecim terveyskirjasto: Kamomillasaunio terveyskirjasto.fi. Arkistoitu 29.7.2013. Viitattu 2.3.2013.
  3. Roman chamomile: MedlinePlus nlm.nih.gov.
  4. Kamomillasaunio Yrttitarha.fi. Viitattu 11.4.2016.
  5. Matricaria recutita L. ITIS. Viitattu 11.4.2016. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    Yrtit ja mausteet
    Yrtit
    Muut maustekasvit
    Hedelmät:
    Siemenet:
    Juuret ja maavarsi:
    Kuori:
    Muut kasvinosat:
    Epäorgaaniset mausteet
    Maustesekoitukset
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.