Kamiina
Kamiina on pieni, yleensä metallirakenteinen lämmityslaite asuintilojen lämmittämiseen. Kamiina lämmitetään yleensä puilla, mutta on olemassa myös kivihiili-, petroli-, nestekaasu- ja sähkökäyttöisiä malleja.[1] Sotilas- ja retkeilykäyttöön on kehitetty kevyt, siirreltävä telttakamiina. Kamiinan ominaisuuksiin kuuluvat nopea lämmönluovutus ja pieni lämmönvarauskyky.
Rakenne
Kamiinan rakenteeseen kuuluvat tulipesä, savuhormi ja tulipesän luukku, lisäksi joissakin malleissa keittotaso tai jalat. Hormin liitäntä on malleittain riippuen kamiinan päältä tai takaa. Materiaali on valurautaa tai teräslevyä tai näiden yhdistelmä. Näkyvät teräspinnat voivat olla emaloituja. Joissakin malleissa tulipesän luukku on lasiaukollinen.[2]
Pysyvästi hormiin kytketyn kamiinan perinteinen materiaali on valurauta, mutta niitä valmistetaan myös pellistä, vuolukivestä ja keraamisista laatoista.[1]
Kamiinatyyppejä
- puukamiina
- valopetrolikamiina
- telttakamiina
Telttakamiina
Telttakamiina on kevytrakenteinen, koottava ja helposti siirreltävä kamiina. Kamiinan päällä voi lämmittää kenttäkeittoastiassa eli pakissa vettä tai valmistaa ruokaa.
Telttakamiinan käyttö
Telttakamiinan tulipesä on vaatimaton. Tulen ylläpitämiseksi tarvitaan kipinämikoksi kutsuttu tulivahti, joka lisää kamiinaan puita ja valvoo, etteivät esimerkiksi teltassa kuivatettavat vaatteet tai teltta itse syty palamaan kamiinan hormista lentävistä kipinöistä. Käytön jälkeen kamiina tyhjennetään tuhkasta sen jäähdyttyä ja savupiipun putket nuohotaan esimerkiksi havunoksalla, jottei hormiin jää seuraavassa lämmityksessä teltan katolle kipinöinä lentävää nokea.lähde?
Lähteet
- Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 378. WSOY, 1958.
- Porin Matti Porin Matti. Viitattu 16.10.2017.