Kambodžan talous

Tekstiiliteollisuus on Kambodžan merkittävin teollisuudenala.[6][7] Maan tekstiiliteollisuuden menestyksen taustalla on se että Kambodža pystyy tuottamaan laadukkaita tekstiilejä halvemmalla; halpaa työvoimaa on saatavilla ja maassa on rikkaat luonnonvarat. Kambodžan tekstiiliteollisuus on yksi maailman nopeimmin kasvavista ja se on haluttu liikekumppani sekä länsimaiden että Aasian maiden keskuudessa. Suurin ulkomainen sijoittaja Kambodžan tekstiiliteollisuudessa on Kiina, merkittäviä sijoituksia ovat tehneet myös Japani ja Vietnam.[7]

Tekstiileiden osuus Kambodžan kokonaisviennistä on noin 80 prosenttia.[7] Tekstiiliteollisuus on myös tärkeä tekijä siinä että Kambodža on yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista.[6] Kambodžan tekstiiliteollisuus ei ole yhtä kehittynyttä kuin Kiinan tai Intian, mutta nousevat työvoimakustannukset Kiinassa ovat saaneet tekstiilivalmistajat siirtämään tuotantoa muihin maihin, jossa työvoima on halvempaa.[7]

Kambodžan vaateteollisuus työllistää noin 500 000 ihmistä. Noin 80 prosenttia tekstiilitehtaissa työskentelevistä on nuoria naisia. Teollisuus on tehnyt monista maan naisista itsenäisiä ja siten nostanut heidän elintasoaan. Monet kansalaisjärjestöt ovat tehneet töitä työntekijöiden turvallisuuden ja elinolojen parantamiseksi. Kambodžassa on kiintiöjärjestelmä, jolla se voi varmistaa vaatevientinsä Yhdysvaltoihin. Tämä liittyy osittain työoloihin, mikä varmistaa että vaatevalmistajat tarjoavat työntekijöille sopivan työskentely-ympäristön. Lailla pyritään varmistamaan että sijoittajat eivät vetäydy Kambodžan vaatetehtaista työntekijöiden epäeettisten työolojen vuoksi.[7]

Maatalous työllistää valtaosan maan työväestöstä. Tärkein maataloustuote on riisi, jonka kasvatukseen on käytetty suurin osa viljelyalasta. Tärkeimmät riisinviljelyalueet ovat Mekongin varrella ja Tonle Sap -järven ymäristössä. Perinteisesti Kambodža on tuottanut vain yhden riisisadon vuodessa, koska maassa ei ole kattavia kastelujärjestelmiä, joilla saavutettaisiin kahden sadon vuosituotto. Sadon suuruus on riippuvainen sateiden määrästä. Vakava ongelma Kambodžan riisinviljelylle ovat sodan jäljiltä maassa edelleen olevat miljoonat maamiinat, jotka rajoittavat viljelyyn käytettävissä olevan maan määrää.[8]

Riisin lisäksi maassa viljeltäviä ruokatuotteita ovat maniokki, maissi, sokeriruoko, soijapavut ja kookospähkinät. Tärkeimpiä hedelmäkasveja, jotka kulutetaan kaikki paikallisesti, ovat banaani, appelsiini ja mango. Eläintaloudessa on sikatuotannolla merkittävä rooli. Vesipuhveleita taas käytetään pääasiassa vetoeläiminä riisiviljelyksillä.[8]

Riisi on Kambodžan tärkein maataloustuote.

Kambodžan metsistä noin kolme neljäsosaa hakattiin 1970-luvulla. 2000-luvulla metsäkato on vähentynyt, mutta Kambodžassa on yksi maailman korkeimmista metsien hävitysasteista. Thaimaahan ja Vietnamiin rajoittuvissa maakunnissa toimii puunkorjuuyrityksiä, joille hallitus on antanut myönnytyksiä. Monille pienyrittäjille puunkorjuulupia ei myönnetä. Laittomat hakkuut ovat vakava ongelma huolimatta pyrkimyksistä niiden hillitsemiseksi.[8]

Kalastus on kotimaisessa taloudessa merkittävässä roolissa. Kambodžalaisille kala on tärkein proteiinilähde ruokavaliossa. Maan hallitus myy kalastusoikeuksia Tonle Sap järvelle ja sisävesille. Tästä saatava tuotto on merkittävää, mutta järjestelmä on korruptoitunut. Tonle Sap järven liikakalastus ja ympäristön pilaantuminen ovat vähentäneet kalasaaliita ja nostaneet hintoja. Sisävesien kalastuksen kestävyys on noussut yleiseksi huolenaiheeksi.[8]

Palvelusektorin aloista matkailu on Kambodžan merkittävin toimiala. Se on yksi tärkeimmistä ulkomaisten investointien lähteistä ja nopeimmin kasvava talouden osa.[8] Kambodžassa vieraili vuonna 2018 6,2 miljoonaa turistia. Miljoonan turistin raja ylitettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2004, joten kasvu on ollut hyvin nopeaa.[9] Maahan saapuu turisteja Aasiasta, Euroopasta ja Yhdysvalloista.[8]

Angkor Wat on Kambodžan keskeisimpiä turistikohteita.

Turismi on Kambodžalle merkittävin ulkomaisen valuutan lähde ja se on auttanut lieventämään suurten kauppavajeiden vaikutuksia. Suuri osa investoinneista kohdistuu hotellien rakentamiseen ja lomakohteiden kehittämiseen, sekä Angkor Watissa ja Phnom Penhissä vierailevien turistien palvelutarjonnan parantamiseen.[8]

Kambodžan hallitus pitää maahan suuntautuvaa matkailua maan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tärkeimpänä painopistealueena. Se on tuonut maahan merkittävästi tuloja ja luonut uusia työmahdollisuuksia. Kasvavan matkailualan varjopuolena on maahan suuntautuva seksiturismi. Sen uhreiksi joutuvat monesti alaikäiset.[10]

Kambodžassa on viime vuosikymmenten aikana tapahtunut merkittävää taloudellista kehitystä, mutta tämän kehityksen vauhdittamiseksi maan energia-alan infrastruktuuri on vajavaista. Maan teollisuus laajenee ja väestö kasvaa, mikä johtaa sähkönkulutuksen vuosittaiseen kasvuun.[13]

Kambodžan asukkaista 71,5 saa käyttösähkönsä verkosta. 26 prosenttia saa sähkönsä omista aurinkosähköjärjestelmistään tai muista energianlähteistä.[14] Kaupunkialueet ovat kokonaan sähköistettyjä, sen sijaan noin 6 prosenttia maan väestöstä on vailla mitään energianlähdettä.[2]

Kambodža on täysin riippuvainen öljyn ja kaasun tuonnista. Kambodžalla on merialueillaan omia öljyvarantoja, mutta niiden hyödyntäminen on käynnistynyt hitaasti.[13][15] Koska Kambodža on riippuvainen tuontipolttoaineista ja sen sähkönjakelujärjestelmä on alikehittynyt, on maan sähkön hinta yksi ASEAN-maiden korkeimmista.[13]

2010-luvun alkuun asti Kambodžassa tuotettu sähköenergia oli peräisin polttoöljy- ja dieselkäyttöisistä generaattoreista. Nykyisin suurin osa maan sähköenergiasta tuotetaan vesivoimalla ja hiilivoimalla. Vesivoimalla tuotetaan noin puolet maan sähköenergiasta, hiilivoimalla noin kolmasosa. Noin 15 prosenttia maan sähköenergiasta tuodaan ulkomailta, pääasiassa Vietnamista. Kambodžan oman energiatuotannon haittapuolena ovat vesi- ja hiilivoimaloiden suuret ympäristövaikutukset. Tämän lisäksi keskeisimpänä haasteena on että maa on riippuvainen fossiilisista polttoaineista ja tuontisähköstä.[13]

Vuosikymmeniä kestäneet sodat ja epävakaat ajat aiheuttivat maan infrastruktuurille huomattavia vahinkoja. Viime vuosina elpyminen on ollut nopeaa.[16] Perinteisesti maan sisävesiväylät ja tieverkosto ovat muodostaneet tärkeimmät kuljetusreitit.[8]

Kambodžassa tieverkoston kokonaispituus on vajaa 50 000 km. Tästä on päällystetty noin neljäsosa.[2][16] Moottoriteitä Kambodžassa ei ole, mutta sellainen on suunnitteilla Phnom Penhin ja Sihanoukvillen välille. Tiehankkeille Kambodža on saanut rahoitusta Kiinasta. Kiina on rahoittanut 70 prosenttia Kambodžan teistä, mutta ongelmana on että rakennusmenetelmät ovat halpoja asfaltti on laitettu ohuen murskekerroksen päälle. Lisäksi teitä rakentavat usein kouluttamattomat työntekijät ja heidän työtään ei valvota.[16] Kambodžan ensimmäinen silta Mekongjoen yli valmistui vuonna 2001. Se sijaitsee noin 75 km Phnom Penhistä koilliseen ja se on helpottanut huomattavasti matkaa maan itä- ja länsiosien välillä.[8]

Kambodžassa on kaksi päärautatielinjaa, pohjoinen rata Phnom Penhistä, Pursatin ja Battambangin kautta Poipetiin Thaimaan rajalle, sekä eteläinen rata Phnom Penhistä Sihanoukvilleen. Rautatiejärjestelmän käyttö saavutti huipunsa vuonna 1970, mutta vuosikymmenten konfliktit ja laiminlyönnit aiheuttivat rataverkoston rapistumisen. Rautatieliikenne aloitettiin uudelleen 1980-luvulla, mutta vuonna 2008 matkustajaliikenne oli loppunut. 2010-luvulla maan rataverkkoa alettiin kunnostaa ulkomaisten rahoittajien tukemana. Matkustajaliikenne aloitettiin uudestaan 2016, mutta pääsääntöisesti rautateitä käytetään tavaraliikenteen kuljetuksiin. Vuonna 2019 Kambodžan rataverkko yhdistettiin jälleen Thaimaan rataverkkoon, sen jälkeen kun ne oli erotettu vuonna 1974.[16]

Kansainvälisiä lentokenttiä Kambodžassa on kolme, Phnom Penhissä, Siĕm Réabissa ja Sihanoukvillessä. Matkustaja- ja rahtilentojen määrä lentoasemilla on kasvanut, osaksi maahan tulleiden turistien myötä. Kaikilla lentoasemilla on viime vuosina tehty merkittäviä laajennustöitä ja uusia lentoasemia on suunnitteilla.[16]

Maan ainoa kaupallinen ja kansainvälinen syväsatama on Sihanoukvillen satama. Satamaan mahtuu 4 500 konttia ja satama on 11 metriä syvä, mutta näitä on tarkoitus laajentaa vuoteen 2023 mennessä. Maan toiseksi suurin satama on Phnom Penhin satama, jonka konttiterminaalia on Kiinan rahoituksella kehitetty. Satama sijaitsee 330 kilometrin päässä merestä. Phnom Penhissä lastaavat alukset voivat palvella kansainvälisiä kohteita, mutta sitä voivat käyttää vain suhteellisen pienet alukset. Muita jokisatamia käyttävät vain kotimaiset alukset. Vesiväyliä Kambodžassa on noin 1750 km, joista noin 850 km on purjehduskelpoisia kuivana vuodenaikana.[16]

Internetin saavutettavuus on kasvanut kolminkertaisesti vuodesta 2000 ja kasvu on edelleen merkittävää. Noin 50 prosentilla maan väestöstä on mahdollisuus käyttää internetiä. Televisio on noin 64 prosentilla kotitalouksista.[16]