Kaltimon kanava

Kaltimon kanava on yksi kolmesta Pielisjoen kanavista yhdessä Joensuun ja Kuurnan kanavien kanssa. Kanavan yhteydessä on Kaltimon voimalaitos. Kanava ja voimalaitos sijaitsevat noin 4 kilometriä Enon kirkonkylän keskustasta etelään. Kanavan pituus on 1 700 metriä ja pudotuskorkeus 9 metriä. Kanavassa on vaaka-akseliset segmenttiportit: kanavan alaportti on ylösnostettava ja alukset kulkevat sen alitse. Vastaavasti yläportti laskeutuu veden alle, ja alukset kulkevat sen ylitse.[1] Sulkuporttien koneistot ovat sähkömekaanisia.

Kaltimon kanava kesäiltana.
Kaltimon kanavan alaportti auki-asennossa.

Kanavan yli kulkevan kiinteän sillan sekä alaportin alikulkukorkeudet ovat 10,5 metriä. Kanavan käyttö suoritetaan Joensuun kanavan kaukokäyttökeskuksesta.[2][3] Kanavan käyttö- ja kunnossapitotehtävistä vastaa Väyläviraston urakoitsijana Mismo Oy.[4]

Kanavan aukioloajat:

  • Toukokuu: klo 7-21
  • Kesäkuu: klo 7-23
  • Heinäkuu: klo 7-23
  • Elokuu: klo 7-23
  • Syyskuu: klo 7-18
  • Lokakuu: klo 7-17

Rakentaminen

Kaukas ja Enso-Gutzeit sopivat vuonna 1953 Pielisen vesivoiman rakentamisesta. Kaltimon voimalaitoksen rakentaminen aloitettiin toukokuussa 1956. Rakentamisen ajaksi joen pääuoma erotettiin työpadolla ja kuivattiin, vesi johdettiin Nesterinsaaren itäpuolelle. Koneaseman viereen rakennettiin säännöstelypato ja uittosulku, Kaltimon uusi kanava. Kesällä 1958 työmaalla työskenteli noin 500 rakentajaa. Työpadot avattiin elokuussa ja Pielisjoki ohjattiin entiseen uomaansa. Nesterinsaaren itäinen haara suljettiin maapadolla.[5]

Koneasema rakennettiin kahta koneistoa varten, joista ensimmäinen kytkettiin valtakunnan verkkoon syyskuussa 1958 ja toinen joulukuussa. Kaltimon voimalaitoksen suunnittelivat arkkitehdit E. Kråkström ja A. Korhonen.[5]

Kaltimon kanava korvasi samalla kohdalla joen itäisessä haarassa olleet Nesterinsaaren ja Saapaskosken kanavat. Nesterinsaaren kanava jäi joen itäiseen haaraan rakennetun maapadon ja patoaltaan alle. Veden pinnan nosto voimalan yläpuolelle syntyneessä patoaltaassa muutti yläjuoksun ympäristöä. Kaltimon vanha kanava ja Häihän kanava jäivät altaaseen ja menettivät merkityksensä. Pielisjoen ylittävä maantiesilta oli rakennettava uudelleen ja toiseen paikkaan. Kaltimon pahvitehdas räjäytettiin nousevan veden tieltä.[5][6][7][8]

Katso myös

Lähteet
  • Björn, Ismo: Enon historia 1860–1967. Enon kunta, Enon seurakunta, 1994. ISBN 952-90-5352-5.

Viitteet
  1. Kaltimon kanava kanaler.arnholm.nu. Viitattu 17.4.2019.
  2. Väylävirasto | Kaltimon kanava vayla.fi. Viitattu 17.4.2019.
  3. Väylävirasto: Joensuun kanava vayla.fi.
  4. Sisävesikanavat - Mismo Oy mismo.fi.
  5. Björn 1994, s. 511–515
  6. Riitta Kankkunen: Kaltimon kanava kanaler.arnholm.nu. 20.11.2006. Viitattu 3.4.2008.
  7. Riitta Kankkunen: Nesterinsaaren kanava kanaler.arnholm.nu. 12.11.2006. Viitattu 3.4.2008.
  8. Riitta Kankkunen: Saapaskosken kanava kanaler.arnholm.nu. 12.11.2006. Viitattu 3.4.2008.

    Aiheesta muualla
    Vuoksen vesistön kanavat
    Heinäveden reitti

    Karvion kanava | Kerman kanava | Pilpan kanava | Vihovuonteen kanava

    Iisalmen reitti

    Ahkiolahden kanava | Nerkoon kanava

    Juojärven reitti

    Kaavinkosken kanava | Taivallahden kanava | Varistaipaleen kanava

    Leppävirran reitti

    Konnuksen kanava | Naapuskosken kanava | Taipaleen kanava

    Nilsiän reitti

    Lastukosken kanava | Juankosken kanava | Karjalankosken kanava

    Pielisen reitti

    Joensuun kanava | Kaltimon kanava | Kuurnan kanava

    Muita kanavia

    Ketveleen kanava | Kuivataipaleen kanava | Saarikosken kanava | Raikuun kanava | Saimaan kanava

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.