Kallion kirjasto

Kallion kirjasto perustettiin vuonna 1889 yksityisenä Sörnäisten Kansankirjastona. Se toimi vuodet 1890–1912 osana Alli Tryggin perustamaa Sörnäisten Kansankotia, jonka tarkoituksena oli sivistää työläiskaupunginosan asukkaita ja kannustaa heitä hyvien harrastusten pariin. Lainakirjaston ja lukusalin lisäksi Kansankodissa oli lastentarha, työnvälitystoimisto ja eri työväenyhdistysten tiloja. Se toimi Hämeentien varrella suuressa puutalossa, jonka paikalla on nykyisin Alli Tryggin puisto eli Ässärinne.[5]

Sörnäisten Kansankirjasto otettiin vuonna 1899 kaupungin haltuun, ja se muuttui Helsingin kaupunginkirjaston Sörnäisten sivukirjastoksi. Vuonna 1904 kaupunginvaltuusto päätti rakennuttaa uuden talon, jossa olisi tilat sekä Sörnäisten sivukirjastolle että työväenopistolle. Suunnittelijaksi valittiin aluksi arkkitehti Waldemar Aspelin, joka kuitenkin vaihdettiin 1909 kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstadiin.[6] Samalla työväenopisto pudotettiin pois suunnitelmista ja talo varattiin pelkälle kirjastolle. Hård af Segerstadin suunnittelema kirjastotalo valmistui 1912 Porthaninkadun päähän. Rakennus sai viralliseksi nimekseen Kallion kirjasto vuonna 1913, kun uudessa kaupunginosajaossa syntyi Kallion kaupunginosa.[5]

Punatiilinen kirjastorakennus edustaa hillittyä myöhäisjugendia, jossa on runsaasti klassistisia vaikutteita. Hård af Segerstad käytti mallina yhdysvaltalaisia kirjastoja ja suunnitteli pohjakaavan niin sanotun butterfly-periaatteen mukaisesti.[7] Kaksikerroksinen, kupolikattoinen lainaussali muodostaa rakennuksen toiminnallisen keskipisteen, ja muut toiminnot levittäytyvät sen ympärille kuin perhosen siivet.[2] Suomalaisen kirjastoperinteen mukaisesti rakennuksessa korostettiin lukusalien asemaa, ja siinä olikin alun perin neljä suurta lukusalia: pohjakerroksessa sanomalehtisali ja lasten lukusali, toisessa kerroksessa nuorten lukusali ja aikuisten lukusali.[5] Oskari Paatela teki kirjastoon lasimaalauksen vuonna 1923. [8]

1920-luvulla juoksija Paavo Nurmi asui kirjaston pohjakerroksessa vahtimestari Amanda Miettisen alivuokralaisena.[9]

Kallion kirjastossa noudatettiin aluksi suljettua hyllyjärjestelmää. Kirjat olivat lainaussalissa tiskien takana asiakkaiden ulottumattomissa, ja ne piti pyytää kirjastovirkailijalta. Kirjasto vaurioitui pommituksissa sotavuonna 1944, ja näiden vahinkojen korjaamisen yhteydessä siirryttiin avohyllyjärjestelmän käyttöön.[10] Samalla sisäseiniin avattiin kaariaukot, jolloin aiemmin suljetut lukusalit yhdistettiin lainaustiloihin ja muutettiin kirjastosaleiksi.[11] Kallion kirjasto peruskorjattiin vuonna 1991, ja samalla aiemmin käyttämätön ullakko saneerattiin kirjastokäyttöön.[2]

Kallion kirjaston portaikko

Kallion kirjaston vieressä sijaitseva Karhupuisto

Suomen Dekkariseura lahjoitti Helsingin kaupunginkirjastolle vuonna 1996 jännityskirjakokoelman, joka sijoitettiin Kallion kirjaston pohjakerrokseen. Tila sai nimekseen Dekkarikirjasto. Kokoelma on karttunut vuosien aikana ja vuonna 2022 kokoelmaan kuului noin 3000 kirjaa.[12] Kirjastoon luotiin vuonna 2015, ensimmäisenä Suomessa, Sateenkaarihylly.[13] Sateenkaarihylly on pienoiskokoelma, johon on koottu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvää kauno- ja tietokirjallisuutta, sarjakuvia ja elokuvia.[14] Vuonna 2016 kirjastoon luotiin yhdessä alueen asukkaiden kanssa Straight Outta Kallio -niminen kokoelma, jossa on kalliolaisten bändien kirjastolle lahjoittamia, pääosin omakustanteisia kasetteja, vinyylejä, cd-levyjä ja zinejä.[15]

Koko rakennuksessa on saatavilla langaton verkkoyhteys Stadinetti, ja asiakkaiden käyttöön on tietokoneita, kannettavia tietokoneita, tabletteja, skanneri ja kopiokone.[16] Musiikkiosastolta voi lainata erilaisia soittimia, kuten ukuleleja, kanteleita, cajoneita tai lasten kitaran.[17] Asiakkailla on mahdollisuus varata kirjastosta näyttelytilaa.[18]

• Sven Hirn: Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi. Helsingin kaupunginkirjasto 1860–1940. Helsingin kaupunginkirjasto 1998. ISBN 951-718-177-9.
• Mikko Laakso: Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005. Helsingin kaupunki, kaupunginkirjasto, 2010. 978-952-223-530-5.
• Jyri Vilja: Kallion kirjasto ja kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstad. Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 2/2007. ISBN 952-473-791-4.

• Kallion kirjaston internetsivut