Kalliokohokki

Kalliokohokki (Silene rupestris) on Euroopassa tavattava, kallioilla kasvava pienikukkainen kohokkikasvi.

Kalliokohokki
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Kohokkikasvit Caryophyllaceae
Suku: Kohokit Silene
Laji: rupestris
Kaksiosainen nimi

Silene rupestris
L.
Synonyymit
  • Atocion rupestre
Katso myös

  Kalliokohokki Wikispeciesissä
  Kalliokohokki Commonsissa

Ulkonäkö ja koko
Kalliokohokkikasvusto.

Moni- tai yksivuotinen kalliokohokki kasvaa 10–20 cm korkeaksi. Se on tyvestä asti haarova, pystyhkö, kalju ja yleisväritykseltään sinivihreä. Lehdet vaihtelevat muodoltaan kapeanpuikeista soikeisiin. Kukinto on monikukkainen ja harsu, kukat ovat pieniä. Sekä kukan verhiö ja teriö ovat viisilehtisiä. Verhiö on hoikka, 3–4 mm leveä. Terälehdet ovat valkoisia ja lanttokärkisiä. Suomessa kalliokohokki kukkii heinä-elokuussa. Hedelmä on kota.[1]

Levinneisyys

Kalliokohokkia kasvaa vain Euroopassa ja sen levinneisyysalue on varsin hajanainen. Lajia tavataan paikoin Espanjassa, Pyreneillä, Keski-Ranskassa, Alpeilla, Korsikassa, Sardiniassa, Karpaateilla, Norjassa sekä Etelä- ja Keski-Ruotsissa ja -Suomessa.[2] Suomessa kalliokohokki on alkuperäislaji, jota tavataan paikoitellen Etelä- ja Keski-Suomesta. Ahvenanmaalta laji puuttuu. Lisäksi lajilla on muista Suomen esiintymistä erillinen populaatio Sallan–Kuusamon alueella.[3][4]

Elinympäristö

Kalliokohokki kasvaa avoimilla, laakeilla ja ohuthumuksisilla jäkäläkallioilla.[3] Kasvupaikat voivat olla toisinaan äärimmäisen kuivia, mikä aiheuttaa suurta vuosittaista kannanvaihtelua.[5]

Lähteet
  • Helsingin kasvit – Kukkivilta kiviltä metsän syliin. Toim. Kurtto, Arto & Helynranta, Leena. Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Yliopistopaino, Helsinki 1998.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

Viitteet
  1. Retkeilykasvio 1998, s. 118–120.
  2. Den virtuella floran: Bergglim (myös levinneisyyskartat) Viitattu 2.9.2012. (ruotsiksi)
  3. Retkeilykasvio 1998, s. 120.
  4. Lampinen, R. & Lahti, T. 2017: Kasviatlas 2016. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Kasviatlas 2016: Kalliokohokin (Atocion rupestre) levinneisyys Suomessa Viitattu 24.10.2017.
  5. Helsingin kasvit 1998, s. 192.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.