Kaljukultasade

Kaljukultasade eli kultasade (Laburnum alpinum) on kultasateiden (Laburnum) sukuun kuuluva laji.

Kaljukultasade
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Fabales
Heimo: Hernekasvit Fabaceae
Alaheimo: Faboideae
Suku: Kultasateet Laburnum
Laji: alpinum
Kaksiosainen nimi

Laburnum alpinum
(Mill.) Bercht. & J.Presl

Katso myös

  Kaljukultasade Wikispeciesissä
  Kaljukultasade Commonsissa

Levinneisyys ja kasvupaikat

Kaljukultasade kasvaa alkuperäisenä Etelä-Euroopassa. Kasvupaikkoja ovat tuoreet, runsasravinteiset, lämpimät ja kiviset paikat harvoissa metsissä ja pensaikoissa. Laji on kalkinsuosija.[2]

Kuvaus

Kaljukultasade kasvaa 3–10 metriä korkeaksi pensaaksi tai pieneksi puuksi. Oksat ovat vihreitä ja yleensä kaljuja, joskus aivan nuoret haararangat ovat karvaisia. Lehdet ovat kolmisormisia. Täysin kehittyneet lehdykät ovat päältä kaljuja, lehtiruodissa voi olla päällä yksittäisiä karvoja. Lehdykän alapuolella karvoja on reunoissa ja keskisuonessa.

Kukinto on 20–35 cm pitkä riippuva terttu. Kukat ovat keltaisia, tuoksuvia ja 14–18 mm leveitä. Kukinta-aika on kesä–heinäkuussa. Hedelmä on 4–5 cm pitkä palko, jonka selkäsaumassa on 1–2 mm leveä siipipalle. Ruskeita siemeniä on yhdestä viiteen kappaletta.[2][3][4]

Koristekasvikäyttö

Kaljukultasadetta käytetään koristekasvina sen näyttävän kukintansa vuoksi. Kasvi on kuitenkin myrkyllinen, joten se ei sovellu esimerkiksi lastentarhojen tai lasten leikkipaikkojen läheisyyteen.

Suomessa kaljukultasade kasvaa 3–5 metrin pituiseksi. Se menestyy maan eteläosissa vyöhykkeillä I–II.[4]

Lajikkeita

  • Laburnum alpinum 'Pendulum' – riippakultasade[5]

Lähteet

  1. Laburnum alpinum IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. L. Hämet-Ahti, A. Palmén, P. Alanko, P.M.A. Tigerstedt, M. Koistinen: Suomen puu- ja pensaskasvio. Helsinki: Dendrologian Seura, 1992. ISBN 951-96557-0-0.
  3. Mossberg B. & Stenberg L: Suuri Pohjolan kasvio. (suom. S. Vuokko & H. Väre). Tammi, 2005. ISBN 951-3129-24-1.
  4. Pentti Alanko: Puut ja pensaat. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1988. ISBN 951-30-6967-2.
  5. Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.