Kalifornianmansikkapuu

Kalifornianmansikkapuun kaarnaa.

Kalifornianmansikkapuu on pieni tai keskikokoinen puu. Se kasvaa yleensä 4–10 metriä korkeaksi, mutta voi kasvaa huomattavasti korkeammaksikin suotuisalla paikalla. Karummilla kasvupaikoilla se jää usein pensasmaiseksi.[2][5][6]

Kaarna on sileää, pinnalta oranssinpunaista ja hilseilee paperimaisina kaistaleina paljastaen vaaleampia alempia kerroksia.[2][6] Alemmat kerrokset tummuvat punaisiksi pian altistuttuaan valolle. Vanhemmilla puilla rungon kaarna on tummanharmahtavaa.[2]

Lehdet ovat yksinkertaisia, pyöristyneen soikeita, 6,5–13 senttimetriä pitkiä ja 3,5–6 senttimetriä leveitä. Lehdet ovat yleensä pyöristyneitä tyvestään ja kärjestään, mutta voivat olla myös hieman hertta- tai kiilatyvisiä sekä suippokärkisiä. Lehtilapa on yleensä karvaton, nahkeapintainen ja tummanvihreä yläpinnaltaan sekä vahapintaisen harmahtavanvihreä alapinnaltaan.[2] Lehtiruoti on 2–4,5 senttimetriä pitkä. Se on tavallisesti kalju, mutta joskus alapinnaltaan karvainen ja tyvestään johteinen.[2] Kalifornianmansikkapuu on ainavihanta ja talvehtii lehtineen. Yksittäiset lehdet pysyvät puussa hieman yli vuoden ja putoavat kesällä uusien lehtien puhjettua. Lehtien väritys muuttuu keltaiseksi tai punertavaksi ennen niiden putoamista.[2]

Kaksineuvoiset kukat kasvavat usein kerrannaisissa tertuissa.[2][5] Kukintovarret ovat karvaisia. Kukat ovat nuokkuvia ja yleisväriltään valkoisia. Kukkaperät ovat 3–5 millimetriä pitkiä ja kaljuja tai harvaan nystykarvaisia.[2] Suojuslehdet ovat suomumaisia, ruskeita ja 2–3,5 mm pitkiä. Verholehdet ovat 1–2,1 millimetriä pitkiä. Teriö on 4,9–5,8 mm pitkä, muodoltaan kellomainen ja suureksi osaksi yhteenkasvanut.[2][5] Sikiäimessä on yleensä viisi lokeroa, joissa on 2–5 siemenaihetta.[2][7] Kukinta tapahtuu alueesta riippuen huhti-kesäkuussa.[2] Kukat ovat hyönteispölytteisiä ja niiden yleisimpinä pölyttäjinä toimivat mehiläiset.[5]

Hedelmä on tyypiltään marja. Pyöreät punaiset marjat ovat 0,8–2 senttimetriä halkaisijaltaan.[7] Ne kypsyvät yleensä heinä-syyskuussa, mutta saattavat pysyä puussa seuraavaan vuoteen asti.[2] Siemenet ovat 2–2,5 millimetriä pitkiä.[2] Monet eläimet, varsinkin linnut syövät hedelmiä ja levittävät siemeniä. Kalifornianmansikkapuu alkaa tavallisesti tuottaa marjoja 3–5-vuotiaana. Puu lisääntyy myös kasvullisesti juuriversoilla.[7]

Kalifornianmansikkapuu kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Amerikan länsirannikolla Yhdysvalloista keskisestä Kaliforniasta Oregonin ja Washingtonin kautta Kanadan Brittiläisen Kolumbian eteläosiin. Se kasvaa avoimissa metsissä, rinteillä, rotkoissa ja rannoilla. Lajia esiintyy merenpinnantasosta 1 800 metrin korkeuteen.[2]

Kalifornianmansikkapuun kukkia.

Kalifornianmansikkapuu on mereisen lauhkean vyöhykkeen ilmaston puu, joka viihtyy alueilla, joilla on leudot talvet ja viileät kesät. Sen elinalueiden vuosittainen keskimääräinen sadanta on yleensä 790–3 000 millimetriä, talvien kylmimpien kuukausien keskilämpötila on 2–8 celsiusastetta ja lämpimimpien kesäkuukausien keskilämpötila on 15–25 °C[7]

Laji kasvaa yleensä hiekkaisilla ja savipitoisilla hyvin vettä läpäisevillä mailla. Sitä esiintyy kuitenkin hyvin monenlaisilla maannostyypeillä.[7][8]

Kalifornianmansikkapuu kasvaa usein metsissä suurempien puiden muodostaman latvuskerroksen alla. Yleisiä valtapuulajeja näissä metsissä ovat douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii), lännenhemlokki (Tsuga heterophylla), lawsoninsypressi (Chamaecyparis lawsoniana), punapuu (Sequoia sempervirens) ja keltamänty (Pinus ponderosa). Kalifornianmansikkapuu viihtyy paremmin varjossa tai puolivarjossa kuin auringossa nuorena, mutta vanhemmiten tarvitsee enemmän valoa.[7]

Puun kaarna ei suojaa sitä tulelta ja metsäpalot tuhoavat usein kalifornianmansikkapuun maanpäälliset osat lähes kokonaan, mutta puu pystyy palon jälkeen versomaan tyven pahkoistaan tai juuristostaan nopeasti.[5][7] Useat sienitaudit vaurioittavat puuta, varsinkin sen lehtiä.[7]

Puuaines on kovaa ja suhteellisen kestävää. Sitä käytetään rakentamiseen, sisustukseen ja huonekalujen valmistukseen. Puuta on historiallisesti käytetty paljon enemmän kuin nykyisin. Kalifornianmansikkapuuta arvostetaan myös koristepuuna näyttävän kaarnansa, kiiltävien ainavihantien lehtiensä ja värikkäiden marjojensa vuoksi.[7] Marjat ovat syötäviä, mutta niitä ei käytetä laajalti.[8]

• Gordon C. Tucker: Arbutus menziesii Flora of North America. eFloras.org. (englanniksi)
• Philip M. McDonald and John C. Tappeiner, II: Pacific Madrone, Arbutus menziesii Silvics Manual, vol. 2. United States Department of Agriculture Forest Service. Arkistoitu 2.3.2013. Viitattu 18.7.2012. (englanniksi)
• Reeves, Sonja L: Arbutus menziesii Fire Effects Information System. 2007. United States Department of Agriculture Forest Service, Fire Sciences Laboratory. Viitattu 22.10.2012. (englanniksi)
• Alan Mitchell & John Wilkinson: Euroopan puuopas, s. 242. Suomentanut Arto Kurtto. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2009. ISBN 951-1-14705-6.

• Laji.fi: Kalifornianmansikkapuu (Arbutus menziesii)
• Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Arbutus menziesii (englanniksi)
• United States Department of Agriculture (USDA): Arbutus menziesii (englanniksi)
• Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Arbutus menziesii (englanniksi)