Kalevi Olli

Olli varttui Hämeenlinnassa. Hän opiskeli Hämeenlinnan musiikkiopistossa jo vuodesta 1960 klarinetin-, viulun- ja pianonsoittoa sekä sävellystä, jossa opettajana oli musiikkiopiston johtaja Tauno Marttinen. Lukiovuosinaan Kalevi sävelsi, sovitti ja johti Lyseon sinfoniaorkesteria, jota tarpeen mukaan vahvistettiin Tyttölyseon oppilailla ja soittokunnan soitto-oppilailla. Vuonna 1966 Olli ja basisti Leo Kirjavainen perustivat The Monks -nimisen yhtyeen, jossa Olli lauloi ja soitti koskettimia. Yhtye soitti mm. Mustikkamaan rockfestivaaleilla Helsingissä. Olli valmistui ylioppilaaksi 1971.

Olli aloitti sävellysopinnot Sibelius-Akatemiassa 1971 Eino-Juhani Rautavaaran ja Einar Englundin johdolla. Vuonna 1972 hän aloitti yksinlaulun sivuaineopinnot Pekka Salomaan johdolla. Vuonna 1976 hän suoritti yksinlaulun diplomitutkinnon. 1976–1978 Olli hioi äänenmuodostustaan ja tulkintaansa myös Jorma Hynnisen johdolla.

Vuonna 1972 Timo Ryymin (laulu, kitarat ja piano) ja Kalevi Olli (laulu ja piano) perustivat Rahapula-nimisen folkrock-yhtyeen. Yhtyeen esikoissingle Kiss-levymerkille tehtiin syksyllä 1973 ja Lempiaihe-niminen albumi 1974. Rahapula esiintyi muun muassa Hotelli Hesperian yökerhossa. Yhtye hajosi 1974.

Vuosina 1974–1977 Olli lauloi Kansallisoopperan kuorossa ja 1974 myös Savonlinnan Oopperajuhlien kuorossa.

Vuonna 1977 Olli, basso, voitti Savonlinnassa Timo Mustakallio -laulukilpailun. Vuoden 1978 tammikuussa Olli voitti Lappeenrannan valtakunnallisten yksinlaulukilpailujen miesten sarjan. Saman vuoden keväällä hän piti ensikonserttinsa Sibelius-Akatemian suuressa salissa.

Vuosina 1975–1977 Olli lauloi pieniä rooleja Kansallisoopperassa. Vuonna 1977 hän siirtyi kuorosta oopperan solistiksi. Hän lauloi myös säännöllisesti suomalaisten sinfoniaorkestereiden, mm. Helsingin kaupunginorkesterin ja Radion sinfoniaorkesterin solistina ja teki oratorio-, passio- ja messurooleja. Vuosina 1976–1990 hän teki lähes sata nauhoitusta Yleisradiolle.

Vuosina 1978–1986 Olli kuului Frankfurt am Mainin oopperan solistikuntaan. Hän toimi myös vakituisena vierailijana Heidelbergin (1980–1981) ja Dortmundtin (1985–1986) oopperoissa, joissa hän lauloi mm. Aulis Sallisen Punainen viiva -oopperassa Topin roolin saksaksi ja Rossinin Sevillan parturin Don Basilion. Olli lauloi jopa 150 esitystä vuodessa, sovitus- ja sävellystyöt päälle. Ollilla oli Keski-Euroopassa lukuisia radio- ja tv-esiintymisiä. Vuonna 1981 Olli lauloi Savonlinnan oopperajuhlilla Wagnerin Lentävän hollantilaisen nimiroolin.

Varsinaisen läpimurtonsa Olli teki Geneven kansainvälisten laulukilpailujen voitolla 1981, josta seurasi mm. konserttikiertue Ranskaan ja Sveitsiin. Olli aloitti yhteistyön pianisti Ulrich Koneffken kanssa, jonka kanssa hänen ohjelmistossaan oli yli 300 laulua.

Vuonna 1982 Olli voitti Etelä-Afrikassa Pretorian kansainvälisen laulukilpailun miesten konserttisarjan ja syksyllä 1985 Olli joutui hetkeksi YK:n mustalle listalle ja Yleisradion soittokieltoon Etelä-Afrikan esiintymisiensä vuoksi. [5][6]

Lappajärveläiset sukujuuret omaava Olli konsertoi Lappajärvellä 1984, ja seuraavana vuonna pidettiin ensimmäiset Lappajärven musiikkipäivät, joiden esiintyjinä oli Ollin ja Koneffken ohella mm. Keski-Pohjanmaan soittajistosta koottu jousiorkesteri, joka kantaesitti Musiikkipäivien nimikkoteokseksi muotoutuvan Kalevi Ollin Järviseutu-sarjan. [7][8][9] Lappajärven Musiikkipäivien yhteydessä järjestettiin kursseja, joita vetivät kotimaiset pedagogit ja kansainväliset vieraat. [10] Olli toimi musiikkipäivien taiteellisena johtajana juhlien perustamisesta kahdeksansiin musiikkipäiviin saakka eroten alkuvuodesta 1993 Lappajärven musiikkiyhdistyksen järjestämän epäonnistuneen Kerimäen joulukonsertin jälkeen. [11] Olli palasi juhlien taiteelliseksi johtajaksi vielä vuonna 1995. [12] Vuonna 1986 Olli perusti musiikkipäivien yhteyteen Lappajärven kamarikuoron, Campanellon, jota hän johti vuoteen 2000 asti. Olli perusti myös Primavera-tanssiyhtyeen, joka toimi vuosina 1985–1995.

Olli muutti vuonna 1986 Seinäjoelle Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston musiikinteorian lehtoriksi. Hän johti Campanello-kuoroa ja Seinäjoen Mieslaulajia ja toimi myös Järviseudun ja Seinäjoen kansalaisopistojen opettajana.

Vuonna 1987 toteutettiin Seinäjoen kaupunginteatterin ja Tangomarkkinoiden yhteistuotantona Olavi Virran elämästä kertova musikaali, jossa Olli esitti Olavia. Olli teki myös sinfoniaorkesterisovitukset teoksesta televisiolle tehtyyn äänitaltiointiin.

Syksyllä 1987 Olli voitti valtakunnallisen Toivo Kuula -laulukilpailun Vantaalla. 1980–1990-luvuilla hän toimi sanomalehti Ilkan musiikkikriitikkona ja kolumnistina.

Vuodesta 1992 Olli on konsertoinut urkutaiteilija Kalevi Kiviniemen kanssa Suomessa ja Keski-Euroopassa.

1990-luvun taitteessa Erkki Aura, Antti Vainio ja Kalevi Olli perustivat Seinäjoelle oopperayhdistyksen, jonka produktioissa Olli lauloi lähes 50 näytöstä.

Vuonna 1998 Olli käsikirjoitti, sovitti ja ohjasi musiikkinäytelmän "Kulkuriveljeni Jan" Seinäjoen kaupunginteatteriin. Sitä esitettiin myös Lappajärvellä ja myöhemmin vierailuproduktiona eri paikkakunnilla parikymmentä kertaa. Ollin samoin käsikirjoittamaa, sovittamaa ja ohjaamaa "Matildan uni" -näytelmää esitettiin Seinäjoen kaupunginteatterissa vuonna 1999. Vuonna 2000 Olli sovitti näytelmän musiikin suurelle sinfoniaorkesterille, ja se myös levytettiin ja kuvataltioitiin. Yhteensä näytelmän esityksiä oli 28.

Vuonna 2001 Olli sai Artturi Leinonen -palkinnon Etelä-Pohjanmaan kulttuurin hyväksi tehdystä työstä.

Ollin palasi vuonna 1996 Kansallisoopperaan Rossinin Sevillan parturin Don Bartolon roolissa, jota hän esitti tulevina kausina yli 40 kertaa. Vuosina 1996–2005 Kansallisoopperassa Olli lauloi myös Musorgskin Boris Godunovin Varlamin, Bergin Wozzekin tohtorin, Janacekin Katja Kabanovan Dikoj´n, Kari Tikan Luther-oopperan nimiroolin, Puccinen Madama Butterflyn Bonzon ja Wagnerin Ringin Alberichin, myös Berliinin Deutsche Operissa 1998 ja Kööpenhaminan Kuninkaallisessa oopperassa 2005. Hän esitti myös Tukholman Kuninkaallisessa oopperassa usein Musorgskin Boris Godunov -oopperan Varlamin roolissa.

Seinäjoen oopperassa Olli lauloi vuosina 1996–2005 Pohjalaisten Vallesmannin, Sevillan parturin Basilion, Kokkosen Viimeisten kiusausten Paavo Ruotsalaisen ja Otto Nicolain Windsorin iloisten rouvien Fallstafin. Olli ohjasi Seinäjoen kaupungin teatteriin myös Donizettin oopperan ”Ovikello 1998”.

Ollille myönnettiin valtion taiteilijaeläke vuonna 2013.[13]

• An die Musik Fuga 3017. (1983)
• Sinä kaukana, kaukana siellä Fuga 3018, (1983)
• Barcarole Fuga 3029, (1984)
• Grosse Balladen Fuga 302
• Robert Schumann: Dichterliebe. Kalevi Olli, Bariton, Ulrich Koneffke, Klavier (1985) SST0176
• Franz Schubert: Schwanengesang. Kalevi Olli, Bariton, Ulrich Koneffke, Klavier, Fuga 3064, (1986)
• Toivo Kuula Complete Songs Finlandia Records 522112, (1993)
• Sergei Rahmaninov Complete songs Vol. 1, Finlandia Records 4509-98615-2, (1994)
• Sergei Rahmaninov:Complete Songs Vol. 2, Finlandia Records 4509-98992-2, (1996)
• Sergei Rahmaninov:Complete Songs Vol. 3, Finlandia Records 0630-17740-2, (1997)
• Psalms Howard Hanson-Anton Dvorak Kalevi Olli baritone, Kalevi Kiviniemi Organ & Jussi Peltonen Violoncello

• Katso Luettelo Kalevi Ollin sävellyksistä

• Ora, Ulla: Olis vierellä hän – oopperalaulaja Kalevi Ollin elämä. Aviador, 2022. ISBN 978-952-381-124-9.

• Kuka kukin on 1998-
• Suomalaisia säveltäjiä,
• Otavan musiikkitieto artikkeli Suomalaiset oopperalaulajat