Kalevi Häkkinen

Paavo Kalevi ”Häkä” Häkkinen (12. maaliskuuta 1928 Hankasalmi – 21. maaliskuuta 2017 Hankasalmi[1]) oli suomalainen alppihiihtäjä ja nopeuslaskija, joka toi lajin Suomeen. Häkkinen teki urallaan useita ennätyksiä ja vielä 80 vuotta täytettyäänkin jatkoi työtään ja koulutti uusia lupauksia.

Kalevi Häkkinen
Kalevi Häkkinen kotipihallaan Hankasalmella vuonna 1964.
Kalevi Häkkinen kotipihallaan Hankasalmella vuonna 1964.
Henkilötiedot
Syntynyt12. maaliskuuta 1928
Hankasalmi
Kuollut21. maaliskuuta 2017 (89 vuotta)
Hankasalmi
Uran tiedot
Laji nopeuslasku, syöksylasku

Häkkinen edusti Suomea talviolympiakisoissa Cortinassa 1956[2] ja sijoittui alppiyhdistetyssä sijalle 11[3].

1960-luvulla Häkkinen siirtyi nopeuslaskuun[2]. Vuonna 1964 Italian Cerviniassa hän teki ensimmäisen maailmanennätyksensä: 172,412 kilometriä tunnissa.[4] Sittemmin hän paranteli ennätystä useasti[4]. Häkkinen harjoitteli nopeuslaskua erikoisella menetelmällä: hän kiinnitti itsensä sukset jalassa auton katolle ja neuvoi kuljettajaa ajamaan yli kahta sataa[4][5]. Menetelmä säästi rahaa matkakuluissa[5].

Häkkisen virallinen nopeuslaskuennätys lumella oli 205,011 km/h, jonka hän laski 60-vuotiaana Les Arcsissa Ranskassa.[2] Mutta 63-vuotiaana Häkkinen kutsuttiin Albertvillen olympialaisiin avaamaan nopeuslaskurata, ja sen hän teki nopeudella 217 km/h[6]. Häkkinen otti osaa MM-kilpailuihin vielä yli seitsemänkymppisenä[7]. Nopeuslaskun hän lopetti vasta 75-vuotiaana[3].

"Häkä" Häkkinen ja rallikuski Rauno Aaltonen laskevat mäkeä vuonna 1967.

1970-luvulla Häkkinen valmensi Suomen alppihiihtojoukkuetta kuusi vuotta.[2] Häkkinen antoi muun muassa maastohiihtäjille laskuoppia. Hän sai itse aikanaan ohjeita muun muassa ralliajaja Rauno Aaltoselta, joka neuvoi Häkkistä, että vauhtia pitää vähentää terävästi ja nopeasti, jos sitä on liikaa.[8]

Hän toimi myös Kansainvälisen hiihtoliiton nopeuslaskukomitean puheenjohtajana.[2]

Nopeuslaskun lisäksi hän harrasti ainakin syöksylaskua, pujottelua, mäkihyppyä, hiihtoa, suurpujottelua, seiväshyppyä, ralliautoilua ja suunnistusta[9].

Hankasalmella sijaitsevat Häkärinteet on nimetty hänen mukaansa. Häkkinen ei omistanut kyseistä yritystä. Häkkinen toimi aktiivisesti nuorisotyössä päihteitä ja dopingia vastaan. Vuonna 2000 Häkkiselle myönnettiin Pro Urheilu -tunnustuspalkinto[10]. Hän sai Hannu Koskivuori -mitalin vuonna 2005.[2] Häkkinen sai vuoden 2012 Suomen Urheilugaalassa erikoispalkinnon pitkästä urastaan[11].

Häkkisen perheeseen kuului puoliso ja kolme tytärtä[9].

Lähteet
  1. Lund, Sakari: KSML: Kalevi Häkkinen on kuollut Yle Urheilu. 26.3.2017. Yleisradio. Viitattu 26.3.2017.
  2. Tanhuanpää, Asko: Vauhtilegenda jaksaa edelleen kuntoilla. Iltalehti: Taustat & Tekijät, 25.10.2014, s. 11.
  3. Kalevi ”Häkä” Häkkinen 1928-2017 Helsingin Sanomat. 27.3.2017. Viitattu 10.3.2022.
  4. "Häkä" Häkkisellä oli hurja treenitapa – ralliauton katolla ja ratissa Grönholm mtvuutiset.fi. 26.3.2017. Viitattu 10.3.2022.
  5. Muistatko Kalevi "Häkä" Häkkisen selkäpiitä karmivan harjoitusmenetelmän? Jopa poliisi kielsi! www.iltalehti.fi. Viitattu 10.3.2022.
  6. Kalevi "Häkä" Häkkisen uskomattomat teot eivät unohdu - yli 200 km/h suksilla yli kuusikymppisenä! www.iltalehti.fi. Viitattu 10.3.2022.
  7. Kalevi Häkkinen oli Suomen alppihiihdon tienraivaaja: "Rakkaus ja elämäntehtävä" Yle Urheilu. 26.3.2017. Viitattu 10.3.2022.
  8. Jokinen, Leena: Kiinnostaako mitali? IS Urheilu, 8.1.2010, s. 7.
  9. Ari Pusa HS: Alppihiihdon teräsvaari Kalevi Häkkinen kehitti nopeuslaskun hiekkarinteessä Perussa Helsingin Sanomat. 24.12.2013. Viitattu 10.3.2022.
  10. Pro Urheilu -palkinnot jaettu
  11. ”Häkä” Häkkisen komea ura sai palkinnon YLE Urheilu. 16.1.2012. Viitattu 16.1.2012.

    Kirjallisuutta
    • Häkkinen, Kalevi ”Häkä” – Porvali, Seppo – Anttila, Tapio: Täyttä Häkää. Tampere: Revontuli, 2013. ISBN 978-952-6665-04-7.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.