Kalevalan kansallispuisto

Kalevalan kansallispuisto sijaitsee Baltian kilven kaakkoisosassa. Sen alueella ovat Euroopan vanhimmat kivimuodostumat (kolme miljardia vuotta vanhoja prekambrisia graniitteja ja gneissejä) nuoren, noin 20-30 metriä paksun jääkautisen kerrostuman alla. Viimeisimmän jääkauden aikana mannerjäätikkö kulutti aluetta, ja sen sulettua syntyi Karjalan jokien ja järvien täyttämä maisema. Kansallispuiston länsiosa on enimmäkseen tasaista metsää, kun taas itäosassa on enemmän kukkuloita, vaaroja ja harjanteita; alueen korkeus vaihtelee 105 ja 278 metrin välillä.

Kalevalan kansallispuistossa on yli 400 järveä, joista suurimmat ovat Suunujärvi sekä Ylä- ja Ala-Lapukkajärvi. Maa-alueesta noin 70 prosenttia on metsän peitossa.[1] Maaperässä on runsaasti turvetta; eräiden jokien pohjassa sitä voi olla jopa kuusi metriä. Puustosta pääosa on mäntyä ja kymmenen prosenttia kuusta. Entisten maatilojen alueilla esiintyy myös koivu- ja haapametsiköitä.

Kalevalan kansallispuiston kartta. Violetti viiva on Suomen raja.

Kalevalan kansallispuistossa vallitsee subarktinen ilmasto eli siellä on leudot kesät (vain 1–3 kuukautta yli 10°C:n lämpötilassa) ja kylmät, lumiset talvet (kylmin kuukausi alle –3 ° C (26,6 ° F)). Lumi peittää maata 170-180 päivää vuodesta; pakkasettomia päiviä on vuodessa 80–95.

Kalevalan kansallispuiston kasvistoon kuuluu yli 429 putkilokasvilajia sekä kymmeniä sammal- ja jäkälälajeja. Näistä merkittävimpiä ovat Punaiseen kirjaan sisällytetyt tummalahnanruoho, vaalealahnanruoho, nuottaruoho ja vaaleasara. Kalastoa edustavat ahven, hauki, harjus, muikku, taimen, siika ja lohi. Myös jokihelmisimpukkaa esiintyy kansallispuiston alueella. Kansallispuiston 37 nisäkäslajiin kuuluvat mm. karhu, hirvi ja metsäpeura. Eri lintulajeja on 143. Uhanalaisia kansallispuiston alueella eläviä lintuja ovat vesilinnuista kuikka, laulujoutsen, metsähanhi ja selkälokki, maalinnuista puolestaan sääksi, merikotka, haarahaukka, kurki, koskikara ja tuulihaukka. Kansallispuistossa pesivät myös Suomessa uhanalaiset nuolihaukka ja pikkutikka.[1]

• Venäjän federaation valtiolliset luonnonsuojelualueet