Kaleva (Viipuri)

Kaleva (aik. Pietarin esikaupunki ja Anina) oli yksi Viipurin vanhoista suomalaisista kaupunginosista. Se sijaitsi keskustan koillisosassa Pietarin radan ja Valtion rautateiden alueen eteläpuolella. Kaleva sai uuden asemakaavan vuonna 1861, jolloin aluetta kutsuttiin vielä Pietarin esikaupungiksi. Vuosisadan vaihteessa siitä käytettiin paikalla aikaisemmin toimineen venäläisen varuskunnan mukaan nimitystä Anina; Kaleva vakiintui kaupunginosan nimeksi 1920–1930-luvuilla.[1] Kalevan läpi kulki Punaisenlähteentorilta alkanut Kannaksenkatu (ent. Pietarinkatu), joka jatkui maantienä kohti Terijokea ja Pietaria.

Vuoden 1930 väestönlaskennassa Kalevassa oli 4 391 asukasta, joista 4 069 oli suomenkielisiä, 142 ruotsinkielisiä ja 180 muunkielisiä.[2]

Rakennuksia
Viipurin pääpaloasema Myllymäenaukion laidalla.

Kalevan kaupunginosassa sijaitsivat Viipurin läänin- ja kaupunginsairaalat, pääpaloasema, Suomen Vapaakirkon rukoushuone sekä juutalaisen seurakunnan synagoga. Viipurin lääninsairaalan ensimmäinen rakennus valmistui silloisen Pietarinkadun varrelle vuonna 1839. Sitä laajennettiin useaan otteeseen muun muassa 1890- ja 1910-luvulla, sekä viimeisen kerran 1930-luvulla, jonka jälkeen sairaalassa oli yhteensä 360 sairaansijaa. Viipurin kaupunginsairaala perustettiin Pietarinkadulle vuonna 1856, josta se 1929 siirrettiin läheiselle Patterinmäelle. Sen yhteydessä toimi myös köyhäintalo.[3]

Viipurin pääpaloaseman suunnitteli arkkitehti Brynolf Blomqvist ja se valmistui Kalevan- ja Kullervonkatujen kulmaukseen vuonna 1906. Kolme vuotta myöhemmin otettiin käyttöön Blomqvistin piirtämä Viipurin II:n piirin poliisiasema.[4] Uskonnollisia rakennuksia Kalevassa olivat lääninarkkitehti Heikki Lankisen suunnittelema Suomen Vapaakirkon rukoushuone (1935)[5] ja Viipurin synagoga (1910), jonka alun perin suunnitteli arkkitehti Gerhard Sohlberg. Synagoga toteutettiin kuitenkin lopulta rakennusmestari Viktor Riihelän muokkaamana.[6] Teollisuutta edustivat muun muassa vuonna 1920 rakennettu Valion konttori varastoineen[7] sekä Viipurin Tupakka Oy:n tehdas.[8]

Lähteet

Viitteet
  1. Tietosanakirja Tietosanakirja Osakeyhtiö 1922, Projekt Runeberg. Viitattu 5.11.2014.
  2. Viipurin väestölaskenta marraskuun 27 p. 1930: Taululiitteitä (PDF) (sivut 26–27) Suomen virallinen tilasto 6: Väestötilastoa 71:3. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 8.11.2014.
  3. Forsius, Arno: ”Viipurin kaupungin terveydenhuollosta vuosina 1812–1940” (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 5.11.2014.
  4. KV13 - Kalevan kaupunginosa, Kortteli 13 (kuvatekstit) VirtuaaliViipuri 1939. Viitattu 5.11.2014.
  5. KV19 - Kalevan kaupunginosa, Kortteli 19 (kuvatekstit) VirtuaaliViipuri 1939. Viitattu 5.11.2014.
  6. Выборгская синагога (Viipurin synagoga) Ristikivi. Viitattu 5.11.2014. (venäjäksi)
  7. KV4 - Tontti 156-157 ja 160-161 (kuvatekstit) VirtuaaliViipuri 1939. Viitattu 5.11.2014.
  8. KV10 - Kalevan kaupunginosa, Kortteli 10 (kuvatekstit) VirtuaaliViipuri 1939. Viitattu 5.11.2014.

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.