Kalervo Kijanen

Kalervo Kijanen (2. lokakuuta 1906 Helsinki – 28. elokuuta 1977)[1] oli suomalainen kommodori ja sotakirjailija.

Kijasen vanhemmat olivat lehtori Pekka Kijanen ja Matilda Maria Fredriksson. Kijanen pääsi ylioppilaaksi 1925 ja kävi kadettikoulun 1925–1926. Hän opiskeli 1926–1929 Italian Meriakatemiassa (Regia Accademia Navale), kävi torpedoupseerikurssin Merisotakoulussa 1935 ja opiskeli Sotakorkeakoulussa 1935–1937. Hän opiskeli vielä Saksassa 1939.[2]

Sotavuosina Kijanen toimi Vesihiisi-sukellusveneen päällikkönä 1940–1942, Laivasto-osasto K:n komentajana Laatokalla syksyllä 1942 sekä työskenteli Merivoimien esikunnassa 1943–1944. Sotien jälkeen hän oli muun muassa laivaston esikuntapäällikkönä 1947–1951, merenkulkuosaston päällikkönä 1951–1952, pääesikunnan meripuolustusosaston päällikkönä 1952–1960, Merisotakoulun johtajana 1960–1963, Laivastolippueen komentajana 1963–1965 sekä Pansiossa sijaitsevan Turun Laivastoaseman päällikkönä. Hänet ylennettiin kommodoriksi 1956.[2][1]

Kijanen kirjoitti Suomen laivaston historiaa käsitelleitä teoksia sekä lehtiartikkeleita muun muassa Kansa Taisteli-lehteen.[3]