Kalenteri

Kalenteri on menetelmä, jonka avulla jokaiselle päivälle voidaan määritellä päiväys.[1] Yksinkertaisimmassa kalenterissa vuoden jokaiselle päivälle on annettu juokseva numero ykkösestä alkaen. Moni kulttuuri on kuitenkin kehittänyt omat kalenterinsa, joissa päivät nimetään eri periaatteiden mukaan.[1] Kalenterit perustuvat yleensä taivaankappaleiden, etenkin Kuun ja Auringon, liikkeeseen taivaalla.

Asteekkikalenteri.

Erityyppisiä kalentereita

Aurinkokalenteri

Länsimainen gregoriaaninen kalenteri on esimerkki aurinkokalenterista. Se perustuu Auringon kiertoon, ja tärkeitä siinä ovat vuodenajat, jotka pyritään pitämään paikoillaan.[1]

Aurinkokalenterin vuosi jaetaan yleensä kuukausiin, mutta nämä kuukaudet eivät perustu Kuun vaiheisiin vaan usein Auringon kulkuun Eläinradan 12 merkin poikki vuoden aikana.[1]

Saadakseen kalenterivuodet tasattua aurinkovuosien ja vuodenaikojen kanssa aurinkokalentereissa on käytetty erilaisia menetelmiä. Esimerkiksi muinaisilla egyptiläisillä oli kaksitoista 30-päiväistä kuukautta ja vuoden lopussa viisi ylimääräistä päivää. Joissain toisissa aurinkokalentereissa kuukaudet ovat keskenään eri pituisia.[1]

Kuukalenteri

Kuukalenterit perustuvat Kuun vaiheisiin, jolloin uuden vuoden paikka vaihtelee vuodenaikoihin nähden, ja kalenterivuosi on lyhyempi. Esimerkiksi islamilainen kalenteri on tällainen kuukalenteri. Siinä kalenterikuukaudet kiertävät noin 30 vuodessa kaikkien vuodenaikojen ympäri.[1]

Moni kuukalenteri, kuten islamilainen kalenteri edelleen, aloittaa kuukauden uudestakuusta, kun kuu alkaa jälleen näkyä kapeana sirppinä. Jotkin kuukalenterit aloittavat kuukauden täysikuusta.[1]

Kuu-aurinkokalenteri

On olemassa myös yhdistettyjä aurinko- ja kuukalentereita, joissa kuukaudet on määritetty kuun vaiheiden mukaan, mutta aika ajoin vuoteen lisätään ylimääräinen kuukausi, jotta kalenterikuukaudet pysyvät ainakin suunnilleen samana vuodenaikana. Sellaisia ovat esimerkiksi juutalainen ja vanha kiinalainen kalenteri.[1]

Vuoden alkuhetki

Vuosi on aloitettu eri kalentereissa eri hetkestä, joskus kevätpäivän- tai syyspäiväntasauksesta, tai helpommin havaittavista talvipäivän- tai kesäpäivänseisauksesta. Muinaiset egyptiläiset aloittivat vuotensa Siriuksen heliakkisesta noususta ja maorit Seulasten heliakkisesta noususta.[1]

Kuukaudet ja viikot

Monessa kalenterissa vuosi jaetaan 12 kuukauteen, joista jokaisessa on noin 30 päivää, mikä on lähes sama pituus kuin kuunkierrossa.[1]

Useimmissa kalentereissa päivät lisäksi ryhmitellään seitsemän päivän pituisiin viikkoihin. Viikonpäivät taas on usein nimetty viiden planeetan sekä Kuun ja Auringon, tai niihin liitettyjen jumalten mukaan. Joissakin kalentereissa viikonpäivät on vain numeroitu. Monet kalenterit toistuvat viikonpäivien suhteen samanlaisina joka vuosi tai joka toinen vuosi.[1]

Vuorokauden alkuhetki

Eri kalenterit aloittavat kalenterivuorokauden eri hetkestä, jotkin yöllä tai tarkkaan keskiyöllä, toiset auringonlaskun aikaan ja jotkin auringonnousun aikaan.[1]

Karkausvuodet

Kalenterikuukaudessa on aina kokonaislukumäärä päiviä ja kalenterivuodessa kokonaislukumäärä kuukausia. Koska aurinkovuodessa tai kuunkierrossa ei kuitenkaan ole kokonaislukumäärää päiviä, eri kalentereissa ollaan otettu käyttöön erilaisia keinoja tasata päivien määrä vuodessa aurinkovuoden mukaiseksi. Kun kalenterivuosi on erkaantunut tarpeeksi aurinkovuodesta, on karkausvuosi, johon on lisätty yksi tai useampia ylimääräisiä päiviä eli karkauspäiviä. Näin tehdään yleensä noin joka neljäs vuosi.[1]

Kalenterin nollahetki

Jokaisella kalenterilla on oma alkuhetkensä. Se ei juuri koskaan ole se hetki, jolloin kalenteri otettiin käyttöön, vaan jokin oletettu alkuhetki. Esimerkiksi gregoriaanisen kalenterin alkuhetki on 1. tammikuuta vuonna 1. Juutalaisen kalenterin alkuhetki on nykyisen länsimaisen ajanlaskun mukaan 7. syyskuuta vuonna −3760, kiinalaisen kalenterin 15. helmikuuta −2636 ja islamilaisen kalenterin 19. heinäkuuta 622.[2]

Luettelo kalentereista

Katso myös

Lähteet
  • Reingold, Edward M. & Dershowitz, Nachum: Calendrical Calculations. Cambridge University Press, 2018. ISBN 978-1-107-05762-3.

Viitteet
  1. Reingold & Dershowitz 2018, s. 4–10.
  2. Reingold & Dershowitz 2018, s. 15–19.

    Kirjallisuutta
    • Duncan, David Ewing: Kalenteri: Ihmiskunnan historiallinen taistelu todellisen ja tarkan vuoden määrittämisestä. (Calender: Humanity’s epic struggle to determine a true and accurate year, 1998.) Suomentanut Matti Kinnunen. Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23645-4.
    • Oja, Heikki: Aikakirja. Helsingissä: Otava, 1999. ISBN 951-1-16334-5. Teoksen verkkoversio. 4. painos, päivitys toukokuu 2007. Julkaisija Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2007 (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
    • Whitrow, G. J.: Ajan historia: Ajankäsitykset esihistoriasta meidän päiviimme. (Time in history: The evolution of our general awareness of time, 1988.). Suomentanut Anto Leikola. Helsinki: Art House, 1998. ISBN 951-884-234-5.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.