Póros
Póros (kreik. Πόρος) on Kreikan saari, joka kuuluu Argo-Saronisten saarten saariryhmään. Saaren pinta-ala on 22,9 neliökilometriä ja asukasluku 3 993 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Póros kuuluu Póroksen kuntaan, Saarten alueyksikköön ja Attikan alueeseen. Saaren pääkaupunki on Póroksen kaupunki.[1]
Maantiede
Póros sijaitsee Välimereen kuuluvassa Egeanmeressä Peloponnesoksen niemimaan ja Attikan välissä olevassa Saroninlahdessa. Saaren erottaa Peloponnesoksen rannikosta ainoastaan noin 300 metriä leveä salmi. Póroksen kaupunki sijaitsee saaren eteläkärjessä tämän salmen pohjoisrannikolla, kun taas etelärannikolla Peloponnesoksen puolella sijaitsee sen eräänlainen kaksoiskaupunki Galatás.
Saaren korkein kohta on Óros Vígla (358 metriä).
Hallinto, kaupungit ja kylät
- Pääartikkeli: Póroksen kunta
Póros kuuluu hallinnollisesti Póroksen kuntaan.[1] Saaren suurimmat asutukset ovat Póroksen kaupunki (3 651 asukasta), Kyaní Aktí (213) ja Ágios Nektários (101).[1] (Katso myös: Luettelo Póroksen kunnan kaupungeista ja kylistä.)
Historia
Antiikki
- Pääartikkeli: Antiikin Kalaureia
Antiikin aikana nykyinen Póroksen saari koostui kahdesta erillisestä saaresta, jotka ovat sittemmin yhdistyneet yhdeksi saareksi. Suurempi pohjoisosa tunnettiin nimellä Kalaureia (lat. Calaureia/Calauria, nykyään Kalavría) ja pienempi eteläosa, jossa myös nykyinen Póroksen kaupunki sijaitsee, nimillä Sfairia (nyk. Sfairía) ja Hiera. Kalaureian saarella sijaitsi samanniminen Kalaureian kaupunki ja kaupunkivaltio.[2][3]
Arkaaisella ajalla Kalaureia oli Troizenin hallinnassa, ja saaren koko antiikin historia liittyy läheisesti Troizenin vaiheisiin. 600-luvulla eaa. saari toimi muun muassa Hermionen, Epidauroksen, Aiginan, Ateenan, Nauplian ja Orkhomenoksen muodostaman amfiktyoniliiton keskuksena. Liiton tarkoituksena oli suojella kaupankäyntiä argoslaisia vastaan, ja se oli sekä poliittinen, merenkulullinen että uskonnollinen liittouma.[4] 500-luvulla eaa. saarelle rakennettiin Poseidonin temppeli, joka oli merkittävä kulttikeskus. Demosthenes teki itsemurhan siellä vuonna 322 eaa.[5] Myöhemmin saari oli Makedonian, sitten Ptolemaiosten ja Rooman vallassa.
Myöhempi historia
Rooman valtakunnan jaon jälkeen saari oli muun Kreikan tavoin osa Bysantin valtakuntaa ja sitten Osmanien valtakuntaa. Osmanivallan aika keskeytyi saarella välillä, kun saari oli venetsialaisten hallinnassa. Osmanivallan ajalta lähtien Póroksella oli merkittävä kauppalaivasto.[4][5]
Saari oli merkittävässä osassa Kreikan vapaustaistelun aikana ja toimi muun muassa sijaintinsa ansiosta merkittävänä kokouspaikkana. Vuonna 1828 saarella järjestettiin merkittävä kokous, jossa Iso-Britannian, Ranskan ja Venäjän lähettiläät tapasivat Ioannis Kapodistriaksen ja keskustelivat tämän kanssa itsenäisen Kreikan rajoista. Suunnitelma pantiin täytäntöön vuonna 1830. Saarella toimi Kreikan ensimmäinen laivastoakatemia vuosina 1828–1878 ja se on ollut merkittävä laivastosatama.[4][5]
Nähtävyydet
Saaren nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa pieni Póroksen arkeologinen museo Póroksen kaupungissa, Kreikan laivaston historiaan liittyvät paikat sekä antiikin aikaisen Poseidonin temppelin paikka saaren pohjoisosassa.[5]
Lähteet
- Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
- Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”KALAURIA (Poros）”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
- Smith, William: ”Calaureia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
- Poros History Greeka.com. Viitattu 4.8.2015.
- ”Poros”, Greek Island Hopping 2008, s. 554–557. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Póros Wikimedia Commonsissa