Kalatie
Kalatie on laite tai rakennelma, joka mahdollistaa kalojen nousun koskissa, joissa pato tai jokin muu syy estää niiden kulun ylävirtaan.
- Kalakouru on loivasti nousevaksi rakennettu vesikouru, jossa virtaavassa vedessä kalat pystyvät uimaan.[1][2]
- Kalaporras on kalatie, joka koostuu peräkkäisistä, pienehköistä vesialtaista ja altaiden välissä olevista pienistä putouksista. Näin suuri putouskorkeus saadaan jaettua moneen pieneen putoukseen. Myös kalaporrasta pitkin on johdettu jatkuvasti virtaava vesi.[1][2]
- Kalahissi on mertaa muistuttava automaattinen nostolaite, joka siirtää vaelluskalat padon alapuolelta sen yläpuoliseen veteen.[1][2]
Suomen lainsäädännössä
Suomen laki kieltää kaikenlaisen kalastuksen kalatiessä sekä 200 metriä sen ylä- ja alapuolella.[3] Jos vesistöön rakentaminen aiheuttaa ilmeistä vahinkoa kalakannoille tai kalastukselle, rakentaja velvoitetaan kalanistutukseen tai kalatien rakentamiseen tai näiden yhdistelmään (niin sanottu kalatalousvelvoite).[4]
Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi vuonna 2012 kansallisen kalatiestrategian, jonka keskeisenä tavoitteena on ”uhanalaisten ja vaarantuneiden vaelluskalakantojemme elinvoimaisuuden vahvistaminen”.[5]
Suomen ainoa energian ympäristömerkki Ekoenergia edellyttää vesivoimaloilta kalatien rakentamista (ekologista virtausta) merkin piiriin pääsemiseksi.[6]
Katso myös
Lähteet
- Otavan iso tietosanakirja, Otava 1962
- Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1962
- Kalastuslaki, 379/2015
- Vesilaki, 587/2011, 14 § Finlex.
- Kansallinen kalatiestrategia (Valtioneuvoston periaatepäätös) 8.3.2012. Maa- ja metsätalousministeriö. Viitattu 24.9.2020.
- EKOenergia-verkosto ja -merkki Ekoenergy.org. Arkistoitu 17.8.2014. Viitattu 30.5.2014.