Kalastajasaarento

Kalastajasaarento (ven. полуо́стров Рыба́чий, poluostrov Rybatši, koltansaameksi Ǩiʹǩǩernjargglähde?, pohjoissaameksi Giehkirnjárga, norj. Fiskerhalvøya) on lähes saarimainen Barentsinmeren ympäröimä niemi Murmanskin alueen luoteisosassa Venäjällä ja on osa Petsamoa Petsamon kuntapiirissä.

Kalastajasaarento muodostaa Petsamon koillisimman osan.

Muotkavuonon ja Pummanginvuonon rajaama Kalastajasaarento on yhteydessä mantereeseen Keskisaarennon kautta ja on hiekkakiven muodostamaa ylätasankoa, joka kallistuu loivasti luoteeseen[1] ja jota peittää pääosin tundrakasvillisuus. Korkein kohta on 299 metriä merenpinnasta kohoava Einatunturi saarennon etelärannalla.

Historia

Venäjän keisarikunnan aikana Kalastajasaarennolla toimi pieni luostari Muotkavuonon rannalla.

Asuttaakseen Kalastajasaarentoa Venäjän keisari Aleksanteri II kutsui 1860-luvulla Ruijasta norjalaisia sekä suomalaisia eli kveenejä. Heillä oli tiiviit yhteydet Varanginvuonon asutuskeskuksiin Norjassa.

Luoteinen Kalastajasaarento osana Suomea 1920–1940
Vaitolahden majakka Majakkaniemen päässä

Kalastajasaarennon luoteisosa tuli kuulumaan Petsamon mukana Suomeen Tarton rauhassa 1920. Raja jakoi Vaitolahden ja kulki eteläosassa järvilaaksoa pitkin.[2][1] Suomalaiset ottivat alueen haltuun alkuvuodesta 1921.

Kalastajasaarennon pohjoisosassa sijainneista Kervannon ja läntisen Vaitolahden kalastajakylistä oli yhteys Liinahamariin kaksi kertaa viikossa Merenkulkuhallituksen Jäämeri-postilaivalla. Vaitolahdessa oli Suomen pohjoisin kansakoulu, joka sijaitsi vain muutaman sadan metrin päässä rajasta samassa rakennuksessa rajavartioston kanssa. Tuolloiset majakat olivat Heiskanen Plevnanniemessä (toiminta siirtynyt sittemmin Pitkäniemeen) ja Vaitolahdessa (nykyinen rakennettu 1966).

Talvisodassa Neuvostoliiton puna-armeija miehitti alueen 1939 ja Suomen oli luovutettava se Moskovan rauhassa 1940.[3]

Venäjän/Neuvostoliiton Kalastajasaarento 1920–1940


Suurin osa Kalastajasaarentoa jäi Tarton rauhassa kuulumaan Venäjään.

Neuvostoliitto rakensi 1930-luvulla tien etelästä itäiselle Vaitolahdelle saakka. Muita kyliä olivat Supukka pohjoisrannalla, Tsipniemi saarennon itäkärjessä sekä Muotsi ja Eina etelärannalla.

Alueen ei-venäläiset asukkaat karkotettiin neuvostojohtaja Josif Stalinin määräyksestä vuonna 1940. Pääosa päätyi pakkotyöleireille Uralille.

Kalastajasaarento 1941–1944

Toisessa maailmansodassa Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon 1941 se yritti saada kanssasotijansa Suomen puolustusvoimien avustamana myös Kalastajasaarennon, siinä onnistumatta.[4] Kuitenkin Suomen eduskunta ilmoitti myös Kalastajasaarennon palauttamisesta Suomeen muiden Moskovan rauhassa 1940 luovutettujen alueiden kanssa jatkosodan alkuvaiheessa, itsenäisyyspäivänä 1941. Palautusilmoitusta ei tunnustanut mikään ulkovalta, ei myöskään Saksa.lähde?

Kalastajasaarento nykyään
Näkymä Tsipniemen majakalta itään

Kalastajasaarennolla on vakituista asutusta Tsipniemen ja Vaitolahden kylissä. Tsipniemessä oli 43 asukasta vuonna 2002 ja Vaitolahdella 100 asukasta vuonna 2010.

Lähteet
  • Kuussaari, E.: Taistelu Petsamosta. Helsinki 1939.
  • Merenkulkuhallituksen arkisto. Helsinki
  • Suomen Kulkuneuvot (usealta vuodelta)
  • Velhagen & Klasing: Kleiner Weltatlas Leipzig 1922
  • Atlas Murmanskoi Oblasti 1:200.000. 2003–2004.
  • Talvitieva, Helka-Helena: Petsamon kunnan Vaitolahden supistetun kansakoulun opettajana 1929-1939 (kirjassa Koulun kello soi, Gummerus 1980, ISBN 951-20-2031-9)

Viitteet

Aiheesta muualla
Suomen majakat

Bengtskär • Bogskär • Flötjan • Gustaf Dalén • Gustavsvärn • Harmaja • Helsinki • Isokari • Jussarö • Kaijakari • Kalbådagrund • Kallan • Kallo • Kemi I • Kemi II • Keminkraaseli • Kokkola • Kotka • Kristiina • Kylmäpihlaja • Kökarsören • Lågskär • Längden • Marhällan • Marjaniemi • Merikarvia • Märket • Nahkiainen • Norrskär • Nyhamn • Oulu 1 • Oulu 2 • Oulu 3 • Pietarsaari • Pori • Porvoo • Raahe • Rauma • Ritgrund • Rönnskär • Russarö • Sandbäck • Strömmingsbådan • Stubben • Suomen leijona • Suomenlinna • Sälgrund • Säppi • Sälskär • Söderskär • Tainio • Tankar • Tauvo • Tiiskeri • Ulkokalla • Utgrynnan • Utö • Vaasa • Valassaaret • Yttergrund

Suomen majakat, joista 1940 ja 1944 tuli Venäjän majakkoja
Hanhipaasi • Heinäluoto • Lounatrivi • Narvi • Numeroniemi • Pohjoiskorkia • Ristiniemi • Ruuskeri • Seiskari • Seivästö • Someri • Sortanlahti • Tytärsaari • Vaitolahti
Suomen entiset majakat
Glosholm • Heiskanen • Leppäniemi • Nyhamn • Pohjoisrivi • Porkkala • Rönnskär • Sirnitsä • Söderskär
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.