Kalajoen kirkko

Kalajoen kirkko on rakennettiin peittämättömästä punatiilestä vuosina 1876–1879. Sen suunnitteli F. W. Lüchow. Kalajoen kirkko toimii Kalajoen evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkkona. Istumapaikkoja siinä on noin 1 300 ja pinta-alaa 988 neliömetriä. Pitkäkirkon toisessa päädyssä on torni ja toisessa alttari, joka on kuoriabsidissa. Alun perin kirkko oli uusgoottilainen ja kolmilaivainen. Tulipalo tuhosi kirkon 16. helmikuuta 1930. Kirkko rakennettiin uudelleen vuosina 1930–1931 ja vihittiin käyttöön 15. helmikuuta 1931. Kirkon uudistuspiirustukset teki arkkitehti W. G. Palmqvist, jolloin tornin huippua madallettiin ja kirkkosalin pitkämuotoinen laiva tehtiin betoniseksi tynnyriholviksi. Alun perin niissä oli taitekatot ja sivulaivoissa tasakatot.

Kalajoen kirkko

Kirkon sivusta ja torni ulkoapäin nähtynä.
Sijainti Kalajoki
Koordinaatit 64°15′15″N, 023°56′15″E
Kirkkokunta Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Hiippakunta Oulun hiippakunta
Seurakunta Kalajoen seurakunta
Rakentamisvuosi 1876–1879
Suunnittelija F. W. Lüchow
Materiaali punatiili
Istumapaikkoja 1300
Tyylisuunta uusgotiikka
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Sankarihaudat: Maailman silmissä uhrimme olkoon vain multa, edessä herran kuin kulta se kiiltääpi kerran.
Kirkon vaivaisukko esillä Kerimäen kirkon näyttelyssä kesällä 2013.

Esineistö

Alttaritaulun on maalannut Adolf von Becker 1887 ja se kuvaa Kristuksen ylösnousemusta. Urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas 1931. Niissä on 27+1 äänikertaa. Erillisessä kellotapulissa (A. W. Arppe, 1815) on kaksi kelloa vuosilta 1813 ja 1830.

Historiaa

Kalajoen ensimmäinen kirkko valmistui Tyngän kylään arviolta vuonna 1543. Toinen kirkko rakennettiin joitain vuosikymmeniä myöhemmin Mantilan kylään. Kolmannen kirkon rakentamisajankohtaa ei tiedetä, mutta se oli olemassa ainakin 1636 jolloin se arkistolähteiden mukaan purettiin ja rakennettiin uudelleen uuteen paikkaan. Tähän kolmanteen kirkkoon liittyneen kellotapulin rakensi Anders Brofall vuonna 1733. Vuosisadan loppua kohden kirkko rappeutui pahasti ja niinpä seurakunnan neljäs, erivartinen ristikirkko, rakennettiin vuonna 1781. Sen oli suunnitellut kruunun yli-intendentinvirasto Tukholmassa vuonna 1778. Kirkko tuhoutui Suomen sodassa vuonna 1808. Uusi, viides kirkko rakennettiin puusta samaisen yli-intendentin konttorin piirustusten mukaan 1811–1812. Sekin kirkko paloi vuonna 1869, mutta siihen liittynyt kellotapuli vuodelta 1815 on edelleen olemassa.[1]

Lähteet
  1. Haapio & Luostarinen (toim.): Suomen Kirkot ja Kirkkotaide 2, s. 103. Lieto: Etelä-Suomen Kustannus Oy, 1980.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.