Kalajärven tekojärvi

Kalajärven tekojärvi on Kyrönjoen tulvasuojelun vuoksi Seinäjoen Peräseinäjoelle rakennettu tekoallas. Järvi kuuluu Seinäjoen valuma-alueeseen ja Kyrönjoen vesistöalueeseen. Alkuperäisen Kalajärven syvyys voi olla muutamia metrejä, kun taas tekoaltaan laajalla kohdalla on järvi matala. Kalajärven tekojärven vesipinta-ala on 1 130 hehtaaria. Kalajärven vesitilavuus on 42 000 000 m³ sekä suurin syvyys yhdeksän metriä. Järven vedenpinnan vaihtelu on 6,5 metriä. Kalajärven valuma-alueen pinta-ala on 51 200 hehtaaria.

Kalajärven tekojärvi
Valtiot Suomi
Paikkakunta Seinäjoki
Koordinaatit 62°33′29″N, 23°07′59″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Seinäjoki
Järvinumero 42.073.2.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 105,5 m [1]
Rantaviiva 22 km
Pinta-ala 11,3 km²
Tilavuus 41,5 km³
Suurin syvyys 9 m
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]

Kalajärven länsirannalla kohti Seinäjokea laskevan purku-uoman suulla on Seinäjoen Energian Kalajärven voimalaitos.[2] Kalajärvestä lasketaan vesiä Seinäjoen lisäksi myös Nurmonjoen kautta Lapuanjokeen.[3]

Virkistyskäyttö ja palvelut

Kalajärven tekojärvelle on tehty siika- ja kuhaistutuksia. Järvestä saa myös haukia, ahvenia ja kirjolohia. Aluetta varten on muodostettu Kalajärven kalastuskunta.[4]

Kalajärven virkistysalueella toimii leirintäalue. Kalajärven aluetta ja sen toimintaa ovat synnyttäneet ja kehittäneet vuosien kuluessa SFC Seinäjoen seutu ry, yksityiset toimijat sekä Peräseinäjoen kunta. Kalajärvi on voittanut useita käyttäjien myöntämiä valtakunnallisia tunnustuksia, mm. Vuoden Caravan-alue -palkinnon kolmasti sekä Caravan-lehden ”Suomen suosituin leirintäalue” -tittelin.

Kalajärvi on neljän tähden leirintäalue ja alueen palveluita ovat mm. 340-paikkainen caravanalue, Ravintola Kalajärvi A-oikeuksin, leirintäaluepalvelut, mökkivuokraus, Siirtolaisuusmuseon Maailman raitti, Aisamäen kesäteatteri, 18-reikäinen puistogolfrata, tanssi- ja viihdetoiminta, 100 metrin vesiliukumäki, venevuokraus, tenniskenttävuokraus ja ohjelmapalvelut.

Historia

Kalajärvi oli osa Kyrönjoen vesistötaloussuunnitelmaa, joka valmistui vuonna 1965. Se suunniteltiin varastoimaan Seinäjoen ja Kihniänjoen tulvavesiä. Järven ja voimalaitoksen rakentaminen aloitettiin vuonna 1971 ja ne otettiin käyttöön vuonna 1977. Tekojärven alle jäi kaksi pienempää järveä, Iso-Kalajärvi ja Vähä-Kalajärvi.[2][5]

Lähteet
  • Kyrönjoen tulvasota, Anssi Orrenmaa, 2004, AY338, Alueelliset ympäristöjulkaisut
  1. Tee karttalinkki Kansalaisen Karttapaikka. Viitattu 24.1.2009.
  2. Kyrönjoen vesistöalueen tekojärvet ELY-keskus.
  3. Ely-keskus vahvistaa: Tämä tappoi kalat Nurmonjoessa Ilkka-Pohjalainen.
  4. Kyrönjoen kalastusalue: Kalastusluvat Kalatalouden Keskusliitto. Viitattu 24.1.2009.
  5. Kyrönjoen tulvat historiaan Pohjanmaan liitto. Arkistoitu . Viitattu 24.1.2009.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.