Kalākauan maailmanympärimatka 1881

Kalākaua Japanissa

Kalākauan ensimmäinen kohde oli Kalifornia, jonne hän matkasi laivalla nimeltä City of Sidney.[9] Matka alkoi 20. tammikuuta 1881. Kaliforniaan kuningas saapui 9 päivää myöhemmin San Franciscoon, josta hän jatkoi matkaa osavaltion pääkaupunkiin, Sacramentoon. Täällä hän tapasi mm. Kalifornian kuvernööri, George Perkinsin. Amerikkalainen lehdistö kirjoitti pääsääntöisesti positiiviseen sävyyn vierailusta. Kalākaua lähti Kaliforniasta RMS Oceanicillä kohti Japania 8. helmikuuta.[8]

Kuningas saapui Jokohaman satamaan 4. maaliskuuta. Japanilaiset kohtelivat Kalākauaa valtionpäämiehenä ja pitivät hänen vierailuaan ensimmäisenä vieraan valtion johtajan vierailuna Japanissa. Tervetuloseremoniassa soitettiin mm. Hawai‘i Pono‘ī jonka Kalākaua itse oli sanoittanut. Myöhemmin Kalākaua tapasi keisari Meijin Tokion keisarillisessa palatsissa jossa keisari myönsi Kalākaulle Krysanteemiritarikunnan arvon ja Kalākaua taas myönsi keisarille Kamehameha I:n kuninkaallisen ritarikunna arvon. Yhteensä Kalākaua vietti Japanissa 19 päivää.[10]

Japani teki vaikutuksen Kalākauaan ja lähtiessään kohti Kiinaa Tokio Maru -aluksella hän kirjoitti päiväkirjaansa seuraavasti:[11]

Adieu Japan – Beautiful Japan. I felt as if I would have a continual longing to see this interesting country with its kind and hospitable inhabitants for a long long time. Aloha Nui

Kalākaua Hongkongissa

Saapuessaan Shanghaihin 1. huhtikuuta Kalākaua tapasi varakuningas Li Hongzhangin, jonka kanssa hän matkusti Tianjiniin Pautah-aluksella. Kalākauan oli tarkoitus myös matkustaa Pekingiin, mutta keisarinna Ci’anin kuolema muutti suunnitelmia ja Kalākaua jatkoi matkaansa 9. huhtikuuta. Lisäksi Kalākaua ja Li keskustelivat kiinalaisten naimattomien naisten mahdollisuudesta muuttaa Havaijille.[12]

Kalākaua lähti seurueineen Shanghaista kohti Hongkongia, jonne hän saapui 12. huhtikuuta, jossa hän sai Japanin tavoin kuninkaallisen vastaanoton. Hongkongissa Kalākaua, joka oli vapaamuurari, sai kunniavieraan vastaanoton paikalliselta vapaamuurarien loosilta.[8] Hongkongin kuvernöörin isännöimällä illallisella W. N. Armstrong kertoi Kalākauan olleen uninen, mutta havahtuneen orkesterin soittaessa Havaijin kansallislaulun, jonka soittaminen oli kuvernöörin vaimon idea saada kuningas virkoamaan. 21. huhtikuuta Kalākaua suuntasi kohti Siamia.[13]

Siamin kuningashuoneen viisi edustajaa olivat matkaseuruetta vastassa Kalākauan ollessa vasta Siaminlahdella. Myöhemmin hän tapasi Siamin kuninkaan Chulalongkornin. Kalākaua ihastui Siamin hovin kultaisiin ja hopeisiin astioihin sekä hienoon silkkiin. Lähtiessään Siamista kuningas kuvasi rakkauttaan "tämän [Siamin] kuningaskunnan aristokratiaa" kohtaan suureksi.[3]

28. toukokuuta Kalākaua saapui Kalkuttaan, mutta viipyi siellä vain hetken, josta hän jatkoi junalla intian niemimaan läpi Bombayhin. Bombaysta Kalākaua jatkoi matkaansa ensin Adeniin ja sitten Egyptiin. Merimatkaa Punaisellamerellä Kalākauaa kuvaa pettymykseksi, sillä hän kuvitteli, että meri olisi niin kapea, että ranta näkyisi molemmin puolin.[14] 24. kesäkuuta Egyptin kediivi Tewfik pašša otti kuninkaan vastaan ja järjesti juhlaillallisen sekä tanssiaiset Aleksandrian kuninkaallisessa palatsissa.[3] Egyptin vapaamuurarit myönsivät Kalākaualle kunniasuurmestarin arvonimen.[15]

The Wasp -lehden julkaisema pilakuva, jossa Kalākaua huutokauppaa kuningaskuntaansa

Kalākauan ensimmäinen Euroopan kohde oli Napoli, jossa hän pistäytyi 30. kesäkuuta. Kaupungin väki aina pormestarista tavallisiin asukkaisiin saapui ottamaan kuningasta vastaan. Seuraavana päivänä Kalākaua tapasi Italian kuningasparin, Umberton ja Margheritan. Roomassa Kalākaua puolestaan tapasi paavi Leo XIII:n.[3]

Roomasta Kalākaua lähti kohti Lontoota, jossa hän oli kuningatar Viktorian kunniavieraana. Kuningattaren kerrottiin olevan hyvin vakuuttunut Kalākauan hyvästä englannin kielen taidosta. Kuningatar järjesti Kalākaualle kuninkaallisen hevoskärryn ja kuninkaallisen aition teatterista, jotta suosittua Havaijin kuningas pääsi yhtäältä näkemään Lontoota, mutta toisaalta myös tulla nähdyksi.[3] Isossa-Britanniassa vieraillessaan amerikkalainen Sacramento Daily Record-Union -niminen lehti kirjoitti pääkirjoituksessaan, että Kalākauan matkan tarkoitus oli löytää saarivaltiolleen ostaja ulkomailta. Lehti katsoi Yhdysvaltojen olevan todennäköisin ehdokas syvien kauppasuhteiden takia.[16]

Kalākaua lähti Lontoosta 24. heinäkuuta ja suuntasi Belgiaan. Siellä hän vieraili Waterloon taistelukentillä. Hän myös tapasi kuningas Leopold II:n.[17] Belgiasta matka jatkui Saksaan, jossa hän tapasi tulevan keisarin Vilhelm II:n.[15] 5. elokuuta Kalākaua saapui Wieniin, jossa hän vieraili mm. Belvederessa. Hän ei kuitenkaan tavannut keisaripariskuntaa, vaan ainoastaan näiden edustajia.[18]

Ranskassa Kalākaua sai melko kylmän vastaanoton. Tämä johtui siitä, että matkallaan Isoon-Britanniaan Kalākauan matkaseurue oli kulkenut Ranskan läpi ilmoittamatta asiasta etukäteen. Kalākaua ei esimerkiksi tavannut presidentti Grévya.[15]

Portugalissa Kalākauan kerrotaan saaneen paras mahdollinen vastaanotto Euroopassa, ja hän tapasi kuningas Ludvig I:n. Espanjassa hän ei tavannut kuninkaallisia, vaan ministereitä. Tämän jälkeen Kalākaua palasi Ranskaan, jossa hän tutustui uuteen keksintöön: sähkövalaistukseen. Ranskasta matka jatkui takaisin Isoon-Britanniaan, mutta tällä kertaa Skotlantiin. Skotlannissa hän osallistui vapaamuurarien tilaisuuteen. Skotlannista Kalākaua aloitti matkansa kohti Yhdysvaltoja.[3]

Kalākauan paluuta juhlistava arkki Havaijilla

New Yorkissa kuningas tapasi keksijä Thomas Edisonin saadakseen lisää tietoa sähkövalaistuksesta, joka oli alkanut kiinnostaa häntä.[19]

New Yorkista kuningas jatkoi matkaansa ensin Philadelphiaan ja sitten Washingtoniin, jossa hän tapasi Chester A. Arthurin, joka oli noussut vastikään murhatun edeltäjänsä tilalle Yhdysvaltain presidentiksi. Kalākaua matkusti Yhdysvaltain halki pysähtyen mm. ihastelemaan hevosia Kentuckyssä. Päästyään taas San Franciscoon, hän viipyi siellä vielä 11 päivää ennen kuin nousi Australia-laivaan kyytiin 22. lokakuuta ja aloitti kotimatkansa kohti Havaijia.[15] Havaijille palattuaan kuningas sai juhlavan vastaanoton.[20]

Havaijille palattuaan Kalākaua alkoi rakennuttaa ‘Iolanin palatsia.[4] Nähtyään sähkövalaistuksen Pariisissa ja tavattuaan Edisonin Yhdysvalloissa, Kalākaua vaati, että kuninkaalliseen palatsiin täytyy saada sähkövalaistus, joka oli tuohon aikaan yleellinen ja uusi hienous.[20]

Vuonna 1882 Havaiji allekirjoitti sopimuksen Portugalin kanssa koskien maahanmuuttoa. Höyrylaiva Monarch palasi Havaijille saman vuoden kesäkuussa mukanaan 859 portugalilaista maahanmuuttajaa.[21] Sopimuksen mukaan portugalilaiset saivat ilmaisen laivamatkan ja ruuan sen ajaksi koko perheelle. Perille saavuttuaan työsopimus tehtiin kolmeksi vuodeksi ja työntekijät saivat muonan, asumuksen ja terveydenhuollon työn puolesta sekä palkkaa 10 dollaria kuukaudessa.[22]

Vuonna 1885 Havaiji allekirjoitti myös Japanin kanssa sopimuksen, jolla tuotiin japanilaisia työläisiä Havaijille. Ensimmäiset työläiset saapuivat saman vuoden helmikuussa.[10]

Maailmanympärimatka herätti myös kritiikkiä: sitä pidettiin itsekeskeisenä ja julkisena silmänkääntötemppuna.[3] Maailmanympärimatka maksoi 22 500 Havaijin dollaria.[23]