Hermafrodiitti

Hermafrodiitti eli kaksineuvoinen tai kaksisukupuolinen on eläinyksilö, jolla on sekä naaraan että koiraan sukupuolielimet, ja se tuottaa sekä munasoluja että siittiösoluja,[1] tai kasviyksilö, jolla on sekä hede- että emikukat.[2]

Lierot ovat varsinaisia hermafroditteja eli samanaikaisesti koiraita ja naaraita.

Kaksisukupuolisuutta esiintyy paljon kasveilla, selkärangattomilla eläimillä ja kaloilla. Sen sijaan nisäkkäillä, matelijoilla ja linnuilla sitä ei esiinny.

Lajiryhmittäin

Selkärangattomista eläinlajeista arviolta 6 prosenttia on kaksisukupuolisia. Hyönteisissä hermafrodiitteja ei kuitenkaan ole. Muissa selkärangattomissa kuin hyönteisissä hermafrodiitteja on 30 prosenttia lajeista. Se on laajalle levinnyt ominaisuus, ja sitä esiintyy 22:ssa 32:sta selkärangattomien pääjaksoista, joista 12:ssa se esiintyy kaikilla lajeilla.[3]

Selkärankaisista kaksisukupuolisia ovat vain jotkin kalat. Luukaloista kaksisukupuolisuutta on havaittu noin yhdessä tai kahdessa prosentissa kaikista luukalalajeista 30 suvussa ja yli 10 lahkossa. Kalojen kaksisukupuolisuus on yleensä jaksottaista, eli ne ovat vuoron perään koiraita ja naaraita. Samanaikainen kaksisukupuolisuus on paljon harvinaisempaa, ja vain yksi kalalaji pystyy hedelmöittämään itsensä.[4]

Yli 95 prosentissa koppisiemenisistä kasvilajeista on kaksineuvoisia yksilöitä, tai lajit ovat kokonaan kaksineuvoisia. Ominaisuus on yleinen myös muilla kasviryhmillä, kuten niillä puilla, joiden siemenet leviävät tuulessa.[5]

Hermafroditismia esiintyy paljon myös sienillä.[3]

Muodot

Varsinainen hermafroditismi

Varsinaisessa hermafroditismissa yksilöllä on samanaikaisesti kummankin sukupuolen sukupuolielimet. Varsinaista hermafroditismia esiintyy lieroilla, kotiloilla ja muilla selkärangattomilla eläimillä sekä kaloilla, mutta ei nisäkkäillä ja muilla kehittyneemmillä eläimillä. Varsinaiset hermafrodiitit voivat tuottaa kaksi kertaa niin paljon jälkeläisiä kuin yksineuvoiset lajit, mutta niiden jälkeläisten geneettinen vaihtelu on vähäisempää kuin yksineuvoisilla lajeilla.[1] Monilla tällaisilla lajeilla on mekanismeja, jotka estävät itsesiitoksen.[6][7]

Jaksottainen hermafroditismi
Vuokkokalat voivat vaihtaa sukupuolta elämänsä aikana.

Jaksottainen hermafroditismi tarkoittaa sitä, että yksilö on elämänsä yhdessä vaiheessa koiras ja toisessa vaiheessa naaras, mutta ei kumpaakin samanaikaisesti.[1]

Kaloista jaksottaisia hermafrodiitteja ovat esimerkiksi vuokkokalat ja huulikalat.[1] Sukupuoltaan vaihtavia kalalajeja tunnetaan yli 500. Jotkin niistä voivat vaihtaa sukupuoltaan useammin kuin yhden kerran. Vuokkokalaparvessa vain isoin koiras ja isoin naaras voivat lisääntyä. Jos parven ainoa naaras kuolee, isoin koiras vaihtaa sukupuolensa naaraaksi, ja sen paikan koiraana ottaa muun parven suurin koiras.[8]

Crepidula fornicata -kotilot muodostavat kasoja, joissa alin yksilö on naaras, ja sen yläpuolella on koiraita. Kun naaras kuolee, isoin koiras ottaa sen paikan ja vaihtaa sukupuolensa naaraaksi, minkä jälkeen parittelu jatkuu.[8]

Näennäinen hermafroditismi

Näennäisellä hermafroditismilla tarkoitetaan kehityshäiriötä, jossa yksilölle on kehittynyt sekä naaraan että koiraan ulkoiset sukupuolielimet, mutta siltä puuttuu kyky tuottaa molempien sukupuolten sukusoluja.[1] Erityisesti ihmisen kohdalla tällöin puhutaan nykyisin mieluummin intersukupuolisuudesta kuin hermafroditismista.[9]

Hyödyt

Kaksisukupuolisuuden olemassaolosta on esitetty erilaisia selityksiä. Erään vanhan hypoteesin mukaan jaksollinen kaksisukupuolisuus saattoi kehittyä populaation kontrollimekanismiksi, jossa naaraasta koiraaksi muuttumisen aikaväli riippuu siitä, onko populaatio liian tiheä vai liian harva. Toisen hypoteesin mukaan ryhmävalinta suosii kaksisukupuolisuutta, koska se lisää hedelmöittyneiden munasolujen tuotantoa tai suuntaa seksuaalisen aktiivisuuden ihanteellisen ikäisiin yksilöihin. Uudemmat hypoteesit korostavat sitä, kuinka luonnonvalinta ja seksuaalivalinta toimivat yksilöiden erilaisten kelpoisuuksien pohjalta ja vaikuttavat kaksisukupuolisuuden tiettyihin muotoihin. 1980-luvulla esitetyn teorian mukaan yksilön on joskus edullista tuottaa naaraspuolisia ja joskus koiraspuolisia jälkeläisiä, ja tätä teoriaa on sovellettu myös sukusolujen tuotantoon.[10]

Mytologiassa ja muussa kulttuurissa
Kaksisukupuolisen Hermafroditoksen patsas 200-luvulta eaa.

Kreikkalaisessa mytologiassa esiintyy useita hermafrodiitteja. Termi on saanut nimensäkin myytistä, jossa Hermafroditos tulee yhdeksi rakastettunsa, najadi Salmakiin kanssa, koska tämä oli rukoillut sitä jumalilta. Sen jälkeen Hermafroditoksen ruumis on osaksi miehen, osaksi naisen ruumis, ja hänellä on kreikkalaisen taiteen kuvauksissa yleensä miehen sukupuolielimet ja naisen rinnat. Toinen kreikkalaisen myytin hermafrodiitti on profeetta Teiresias, jonka jumalatar Hera muuttaa vihoissaan ensin naiseksi ja lepyttyään takaisin mieheksi. Naisena ollessaan Teiresias ehtii synnyttää lapsia. Kolmas kreikkalainen hermafrodiitti on Agdistis, joka oli samanaikaisesti mies ja nainen, kunnes jumalat kastroivat hänet. Kreikkalaisessa mytologiassa hermafroditismi oli myös ihmisten alkuperäinen tila, kunnes ylijumala Zeus jakoi heidät miehiksi ja naisiksi, joskin fyysisesti yhteensopiviksi. Myös eräässä Raamatun luomiskertomuksen tulkinnassa Aadamin ruumis oli alun perin hermafrodiittinen, kunnes Jumala jakoi sen mieheksi ja naiseksi eli Eevaksi. Lisäksi Intian mytologioissa on myös runsaasti kuvauksia hermafrodiiteista.[11]

Tunnettujen elokuvasarjojen hermafrodiitteja ovat Tähtien sodan huttit ja Star Trekin hermatit.[12]

Lähteet
  • Avise, John C.: Hermaphroditism: A Primer on the Biology, Ecology, and Evolution of Dual Sexuality. Columbia University Press, 2011. ISBN 9780231153867.

Viitteet
  1. Onko kaikilla eläimillä kaksi sukupuolta? Tieteen Kuvalehti. 1.9.2009. Viitattu 7.2.2023.
  2. Rauno Tirri ym., Biologian sanakirja, s. 228.
  3. Avise 2011, s. 81.
  4. Avise 2011, s. 129, 154–156.
  5. Avise 2011, s. 43.
  6. Hermaphrodites Avoid Self-Fertilization Scientific American
  7. The different mechanisms of sporophytic self-incompatibility.
  8. Niko Kettunen: Sukupuoli on luonnossa moninainen – yli 500 kalalajia voi vaihtaa sukupuoltaan Helsingin Sanomat. 6.2.2023. Viitattu 7.2.2023.
  9. Intersukupuolisuuden historia (Arkistoitu – Internet Archive) Transtukipiste
  10. Avise 2011, s. 30, 41–42.
  11. Avise 2011, s. xii–xiv.
  12. Avise 2011, s. xiv.

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.