Kaksi naista
Kaksi naista (ital. La ciociara, suoraan käännettynä ”[Nainen] Ciociariasta”) on vuonna 1960 ensi-iltansa saanut italialainen draamaelokuva, jonka on ohjannut Vittorio De Sica. Elokuva kertoo naisesta, joka yrittää suojella teinitytärtään sodan kauheuksilta. Sen pääosia esittävät Sophia Loren, Jean-Paul Belmondo, Eleonora Brown ja Carlo Ninchi.
Kaksi naista | |
---|---|
La ciociara | |
Ohjaaja | Vittorio De Sica |
Käsikirjoittaja | Cesare Zavattini |
Perustuu | Alberto Moravian romaaniin Kaksi naista |
Tuottaja | Carlo Ponti |
Säveltäjä | Armando Trovajoli |
Kuvaaja | Gábor Pogány |
Leikkaaja | Adriana Novelli |
Tuotantosuunnittelija | Gastone Medin |
Lavastaja | Elio Costanzi |
Pääosat |
|
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | |
Tuotantoyhtiö |
|
Levittäjä | Titanus Distribuzione |
Ensi-ilta | |
Kesto | 97 minuuttia |
Alkuperäiskieli | italia, saksa |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Sophia Loren voitti roolistaan parhaan naispääosan Oscarin.[1]
The New York Timesin kriitikot valitsivat Kaksi naista vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[2]
Juoni
Heinäkuussa 1943 leskeksi jäänyt roomalainen kaupanpitäjä Cesira (Loren) ja hänen 12-vuotias uskonnollinen tyttärensä Rosetta (Brown) pakenevat sotaa Cesiran kotiseudulle Ciociariaan. Ennen lähtöä Cesira rakastelee hiilikauppias Giovannin kanssa, joka lupaa huolehtia Cesiran puodista tämän lähdettyä.
Ciociariassa sekä Cesira että tytär ihastuvat nuoreen älykköön Micheleen (Belmondo), joka kannattaa kommunisteja. Michele joutuu saksalaissotilaiden vangiksi, ja he pakottavat hänet oppaakseen vuoristoisessa maastossa. Kun liittoutuneet tulevat lopettamaan natsimiehityksen, Cesira ja Rosetta päättävät palata takaisin Roomaan. Majoittuessaan matkallaan tyhjään kirkkoon he joutuvat Ranskan armeijan marokkolaisosaston joukkoraiskaamaksi. Rosetta saa tapahtumasta pahoja traumoja ja muuttuu etäiseksi. Läheisessä kylässä Rosetta karkaa Cesiralta keskellä yötä. Cesira luulee Rosettan lähteneen etsimään Micheleä, mutta tyttö kertoo olleensa ulkona erään pojan kanssa, joka on antanut hänelle silkkisukat. Cesira suuttuu ja kertoo Rosettalle Michelen kuolleen. Kovapintaista aikuista esittänyt tyttö alkaa taas itkeä kuin lapsi. Äiti lohduttaa tytärtään, ja elokuva päättyy.
Lähteet
- Eronen, Pekka: Sophia Loren leiskuu historiallisessa Oscar-roolissaan – Äiti ja tytär pyrkivät sotaa pakoon Aamulehti. 23.11.2017. Viitattu 23.11.2017.
- The Best 1,000 Movies Ever Made. (Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004.) The New York Times. Arkistoitu 11.7.2016. Viitattu 23.11.2017. (englanniksi)