Kakolan funikulaari

Hankkeen suunnittelu alkoi jo vuonna 2010, jolloin Kakolan asemakaava tuli lainvoimaiseksi. Kaupungin kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle ehdotettiin funikulaaria uudestaan vuonna 2013.[5]

joukkoliikenteen järjestäminen alueelle olisi ollut mahdollista monin tavoin[6]. Jos joukkoliikenne olisi toteutettu linja-autoilla, kustannukset olisivat kasvaneet kolminkertaisiksi vinohissiin verrattuna[6]. Pystysuora perinteinen hissi kallion sisään olisi ollut kallis vaihtoehto[6]. Liikenne olisi voitu järjestää myös säältä suojatuilla liukuportailla, mutta sen sijaan päätettiin tavoitella turistien huomiota vinohissin avulla[6].

Turun kaupunginhallitus hyväksyi loppuvuonna 2015 funikulaarin seuraavan vuoden budjettiin.[7] Hankkeen arveltiin alun perin maksavan 2,5 miljoonaa euroa, mutta lokakuussa 2018 kokonaishinnan sanottiin olevan 5,4 miljoonaa euroa. Funikulaarin oli aluksi määrä valmistua vuoden 2017 loppuun mennessä, mutta hankkeen valmistuminen viivästyi runsaalla vuodella muun muassa valitusten ja kallioperän tukevoittamisen vuoksi. Funikulaarin laitetoimittaja on italialainen Leitner.[8][4]

Rakennusaikataulujen venymisen takia Kakolan funikulaarin valmistuminen ja käyttöönotto siirtyivät kevääseen 2019, ja koekäyttö ja -ajot alkoivat tammi–helmikuussa 2019. Maaliskuussa tiedotettiin, että avajaiset siirtyvät toukokuun lopulle.[3]

Funikulaarin vaunussa matkalla alas.

Funikulaarin ala-aseman sisäänkäynti.

Funikulaarin muotoilu ja erilaisuus verrattuna havainnekuviin on herättänyt yleisössä huvittuneisuutta.[9]

Virallisesti kyse ei ole aidosta funikulaarista vaan ulkoilmassa kulkevasta vinohissistä. Hankkeen projektinjohtajan Janne Laineen mukaan oikeassa funikulaarissa on aina kuljettaja, kun taas Kakolan miehittämätön laite on tekniikaltaan samantapainen kuin Helsingin metron eräiden asemien liukuportaiden rinnalla kulkevat vinohissit. Kiskojen alla kulkee koriin nähden vastasuuntaan 3 500 kilogramman vastapaino.[10]

Ensimmäisten vuosien käyttöä ovat varjostaneet lukuisat viat ja tunnistamattomat, toisinaan viikkoja kestäneet käyttökatkokset.[11][12] Kahden ensimmäisen käyttövuotensa aikana laite on vioittunut keskimäärin joka kuudes päivä ja pysähtynyt kaikkiaan 130 kertaa, yleisimmin ovimekanismin häiriön ja ohjelmistovirheiden takia,[13] ja se on ollut poissa toiminnasta 15,3 % ajasta.[14] Käyttökatkokset ja pysähdykset kesken matkan ovat tuottaneet laitteelle liikanimen jumikulaari.[15]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kakolan funikulaari Wikimedia Commonsissa