Kaitakämmekkä

Kaitakämmekkä (Dactylorhiza traunsteineri, syn. D. curvifolia, Orchis traunsteineri, Dactylorchis traunsteineri) on liuskakämmeköiden sukuun kuuluva purppuranpunaisin kukin kukkiva kämmekkäkasvi. Se on nimetty itävaltalaisen apteekkarin Joseph Traunsteinerin (1798–1850) mukaan.[1] Kaitakämmekkää tavataan melko harvinaisena tai harvinaisena Länsi- ja Keski-Euroopasta Fennoskandiaan ja edelleen Venäjälle Aasiaan asti yltävällä alueella. Suomessa laji on uhanalainen ja maan pohjoisosaa lukuun ottamatta rauhoitettu.

Kaitakämmekkä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Asparagales
Heimo: Kämmekkäkasvit Orchidaceae
Suku: Liuskakämmekät Dactylorhiza
Laji: traunsteineri
Kaksiosainen nimi

Dactylorhiza traunsteineri
(Saut. ex Rchb.) Soó
Katso myös

  Kaitakämmekkä Commonsissa

Ulkonäkö ja koko
Kaitakämmekän kukinto.

Ohut- ja hentovartinen kaitakämmekkä kasvaa 20–40 cm korkeaksi. Juurimukula on syvään liuskainen. Lehdet ovat tavallisesti alle sentin leveitä, tasasoukkia tai suikeita, kapeahkotyvisiä, sirottavia ja toisinaan myös kaarevia. Lehdet ovat alta sinivihreitä, päältä tummanvihreitä ja ruskeatäpläisiä tai joskus myös täplättömiä. Varren ylin lehti ei tavallisesti yltä kukintoon saakka. Kukinto on lyhyt, leveähkö, harsu ja vähäkukkainen tähkä. Kukka on väriltään purppuranpunainen ja tummakirjailuinen. Huuli on leveä, matalaan kolmiliuskainen ja sen laidat eivät ole selvästi taakäänteisiä. Kannus on sikiäimen pituinen. Kaitakämmekkä kukkii kesä-heinäkuussa.[2][3]

Taksonomia

Kaitakämmekkä kuuluu liuskakämmeköiden sukuun, jonka lajit ovat muuntelevia ja muodostavat helposti paikallisrotuja, mikä hankaloittaa suuresti kaitakämmekän tunnistamista.[2] Myös lajin taksonominen asema on kiistelty.[4] Määrittelyä vaikeuttaa myös se, että liuskakämmekät risteytyvät helposti. Kaitakämmekän tiedetään risteytyvän erityisen helposti maariankämmekän (Dactylorhiza maculata) kanssa.[3] Suomessa risteymää tavataan yleisenä lajien yhteisillä kasvupaikoilla, ja risteämän levinneisyysalue yltää Kainuun ja Pohjanmaan korkeudelta Keski-Lappiin.[5][6] Kaitakämmekän ja punakämmekän (D. incarnata) risteymä on lähes yhtä yleinen, Suomessa sitä esiintyy Pohjois-Karjalasta Kittilän korkeudelle.[7] Lisäksi kaitakämmekän ja kalkkimaariankämmekän (D. fuchsii) välinen risteymä tunnetaan, Suomessa se on löydetty Länsi-Lapista.[8]

Levinneisyys

Kaitakämmekkää kasvaa Euroopassa harvinaisena paikallisesti lauhkealla ja havumetsävyöhykkeellä Britteinsaarilta ja Ranskasta Fennoskandiaan ja Venäjälle. Lajia tavataan myös Siperiassa ja Aasiassa vastaavissa ilmastoissa. Yhtenäisin levinneisyysalue sillä on Pohjoismaissa.[1]

Suomessa kaitakämmekkä on yleisin Itä- ja Pohjois-Suomessa Rovaniemen korkeudelle asti. Pohjois-Pohjanmaa–Pohjois-Karjala-linjan eteläpuolisella alueella kasvi tunnetaan lukuisilta, mutta vain yksittäisiltä paikoilta. Eteläisimmät kasvupaikat ovat Ahvenanmaalla ja Hankoniemellä, pohjoisin Enontekiöllä. Etelä-Suomessa laji on taantunut ja tuoreita havaintoja on hyvin vähän.[9]

Elinympäristö

Kaitakämmekkä kasvaa kosteilla kalkkipitoisilla mailla: letoilla, lähdesoistumissa ja suoniityillä.[2][10]

Uhanalaisuus

Suomessa kaitakämmekkä on uhanalaisuusluokittelussa vaarantunut. Uhanalaistumisen syitä ovat rakentaminen, avoimien kasvupaikkojen sulkeutuminen sekä keräily.[11] Lajin kasvupaikkoja on tuhoutunut myös soiden ojitusten takia, erityisesti Etelä-Suomessa.[3]

Kaitakämmekkä on Suomessa rauhoitettu entisen Oulun läänin eteläpuolella, myös Ahvenanmaan maakunnassa.[12][13] Ruotsissa laji on rauhoitettu kokonaan.[1]

Lähteet
  • Hakalisto, Sirkka: Lapinkämmekkä ja kaitakämmekkä. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Ryttäri, Terhi & Kettunen, Taina. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 130–131.
  • Kämmekät, Suomen orkideat. Toim. Korhonen, Mauri & Vuokko, Seppo. Forssan kustannus Oy, Forssa 1987.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998. ISBN 951-45-8167-9.

Viitteet
  1. Anderberg, A. & A-L: Den virtuella floran: Sumpnycklar (myös levinneisyyskartta) 2004–2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 18.2.2012. (ruotsiksi)
  2. Retkeilykasvio 1998, s. 500–501.
  3. Hakalisto 1997, s. 130–131.
  4. Kämmekät, Suomen orkideat 1987, s. 87–88.
  5. Retkeilykasvio 1998, s. 502.
  6. Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2010: Levinneisyyskartat (Dactylorhiza maculata x transteineri) 2011. Helsinki: Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Viitattu 18.2.2012.
  7. Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2010: Levinneisyyskartat (Dactylorhiza incarnata x traunsteineri) 2011. Helsinki: Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Viitattu 18.2.2012.
  8. Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2010: Levinneisyyskartat (Dactylorhiza fuchsii x traunsteineri) 2011. Helsinki: Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Viitattu 18.2.2012.
  9. Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Kasviatlas 2010: Kaitakämmekän levinneisyys Suomessa Viitattu 18.2.2012.
  10. Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, s. 731. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
  11. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010, s. 194. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 2010. ISBN 978-952-11-3806-5. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010 sivut 181–685 (pdf).
  12. Ympäristöministeriö: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit Viitattu 21.12.2009.
  13. Ahvenanmaan maakuntahallitus: Ahvenanmaalla rauhoitetut lajit (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 18.2.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.