Kaisaniemenkatu
Kaisaniemenkatu (ruots. Kajsaniemigatan) on Rautatientorilta koilliseen johtava liikenneväylä Helsingin keskustasta. Se päättyy Unioninkadun varrella olevaan liikenneympyrään, ja yhdessä Unioninkadun pohjoispään ja Pitkänsillan kanssa se muodostaa alkuosan keskustasta Hämeentien kautta itään ja pohjoiseen johtaville valtateille johtavaa liikenneväylää. Suunnaltaan Kaisaniemenkatu poikkeaa täysin lähialueiden muiden katujen muodostamasta pääilmansuuntien mukaisesta ruutukaavasta. Sen läntisenä jatkeena voidaan pitää Kaivokatua.
| Kaisaniemenkatu | |
|---|---|
| Kajsaniemigatan | |
 Kaisaniemenkatu Rautatientorin puoleisesta päästä katsottuna. Kaarteessa näkyy Kaisa-talon julkisivu. |
|
| Maa | Suomi |
| Tieluokka | katu |
| Omistaja | Helsingin kaupunki |
| Alkupiste | Kaivokadun ja Mikonkadun risteys Rautatientorin laidalla |
| Päätepiste | liikenneympyrä Unioninkadun risteyksessä |
| Päällyste | Asfaltti, nupukivi |
| Kaistaluku | nelikaistainen |
| Muodostettu | 1913 |
| Huomautuksia | Unioninkadulta tulevien kaistalla on samassa raitiovaunuraide |
Kaisanimenkatua pitkin kulkevat useat raitiolinjat sekä kaikki Rautatientorilta itään ja pohjoiseen lähtevät bussilinjat. Varsinkin ennen Helsingin metron valmistumista se oli usein erittäin ruuhkainen.
Kaisaniemenkatu rakennettiin vasta 1910-luvulla, jolloin se puhkaistiin ennestään rakennettujen korttelien läpi. Aluksi sen nimenä oli tämän vuoksi Murtokatu (ruots. Genombrottsgatan), mutta jo vuonna 1915 se sai nykyisen nimensä lähellä sijaitsevan Kaisaniemen puiston mukaan.[1] Kaisaniemenkadun pohjoisin osa kulkee puiston poikki erottaen Varsapuistikon Kaisaniemen puistosta.
Kaisaniemenkadun palveluita ja liikkeitä
Kaisaniemenkatu oli pitkään Helsingin keskeisiä kauppakatuja, mutta 1990-luvun alun lama, Pukevan konkurssi ja kadun auki repineet Kaisaniemen metroaseman rakennustyöt tyrehdyttivät kaupankäynnin hetkellisesti. Metroaseman auettua 1. maaliskuuta 1995 alue kuitenkin jälleen virkistyi, ja Pukevan tavaratalosta tehtiin kauppakeskus Kaisa. Se kuitenkin purettiin vuonna 2010, minkä jälkeen paikalle rakennettiin vuonna 2012 valmistunut Helsingin yliopiston uusi kirjastorakennus, Kaisa-talo. Vuonna 1995 avattiin kauppakeskuksen viereen myös Kulttuurikeskus Caisa. Samanaikaisesti metroaseman kanssa avattiin muun muassa Kodin Ykkösen metrokerros ja pohjakerros, Kaisaniemen apteekki, K-Market Kaisaniemi ja Tarjoustalo.
Kadun varrelle, osaksi Kaisaniemenkadun perinteisiin elokuvateatteritiloihin avattiin syksyllä 1998 moderni kymmenen salin multiplex-teatteri Kinopalatsi. Samalla paikalla on Kaisaniemessä toiminut elokuvateatteri jo vuodesta 1939, niminä ovat vuosien saatossa olleet Metropol, Boston ja Formia. Tätä ns. Fennia-korttelia uudistettiin lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 1987 alkaen aina vuoteen 2004 asti, ja metroasemalta rakennettiin suora yhteys korttelin sisäosiin. Metroaseman yhteydestä löytyykin paljon erilaisia palveluja. Viereistä, Yliopistokadun ja Kaisaniemenkadun välistä, ns. Heimolan korttelia odottaa myös perusteellinen muokkaus, sillä siihenkin ollaan rakentamassa liiketiloja ja vastaavaa kävely-yhteyttä korttelin läpi. Näiden rakennustöiden on määrä alkaa vuonna 2007 ja olla päätöksessään vuonna 2010. Projektin suunnitelmat ovat olleet valmiina jo vuodesta 1988.
Kulttuuria ja opetusta
Kaisaniemenkadun varrella on merkittäviä Helsingin yliopiston keskustakampuksen rakennuksia: Kaisa-talo, jossa toimii Helsingin yliopiston kirjasto, sekä Opiskelijakirjasto. Lähellä on myös humanistisen tiedekunnan käytössä oleva Metsätalo. Kymmenisen vuotta toimineessa kulttuurikeskus Caisassa kadun toisella puolella harrastavat varsinkin maahanmuuttajat aktiivista laulu-, tanssi- ja muuta kulttuuritoimintaa.
Lähteet
- Helsingin kadunnimet, s. 105. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaisaniemenkatu Wikimedia Commonsissa