Kaisaniemen Tiikerit

Kaisaniemen Tiikerit oli helsinkiläinen pesäpalloseura, joka pelasi Superpesiksessä kausina 1997 ja 1998. Joukkue pelasi kotiottelunsa Kaisaniemen puiston kentällä.[1]

Kaisaniemen Tiikerit
Koko nimi Kaisaniemen Tiikerit
Perustettu 1996
Lakkautettu 1998
Kaupunki Helsinki, Suomi
Kenttä Kaisaniemen puisto
Värit               

Tiikerit perustettiin 30. elokuuta 1996[2] ja Pesäpalloliiton johtokunta hyväksyi sen Superpesikseen 30. syyskuuta[3]. Joukkue pelasi ensimmäisen sarjaottelunsa 18. toukokuuta 1997, jolloin vastassa oli kotiottelussa Hyvinkään Tahko. Tiikerit voitti ottelun jaksoin 2–0 (2–1, 7–2).[4] Seuran toiminnanjohtajana oli kesäkuusta 1997 Jorma Kosunen[5].

Kaudella 1997 joukkue sijoittui Superpesiksen runkosarjassa toiseksi Kiteen Pallon jälkeen 62 pisteellä[4]. Puolivälierissä joukkue kuitenkin hävisi runkosarjassa seitsemänneksi sijoittuneelle Hyvinkään Tahkolle voitoin 1–3[6]. Kaudella 1998 Tiikerit sijoittui runkosarjassa edelliskauden tapaan toiseksi, tuolla kertaa Oulun Lipon jälkeen, kun joukkue keräsi 67 pistettä[7]. Puolivälierissä joukkue sai vastaansa Pattijoen Urheilijat, joka kaatui suoraan voitoin 3–0. Välierissä joukkue voitti Kiteen Pallon voitoin 3–1 ja loppuotteluissa Tiikerit sai vastaansa runkosarjavoittaja Lipon. Lippo vei syyskuussa 1998 pelatun ottelusarjan suoraan voitoin 3–0. Ensimmäinen ottelu päättyi Lipolle jaksoin 2–0 (5–4, 2–1), toinen niin ikään 2–0 (3–2, 1–0) ja kolmas 1–0 (4–1, 2–2).[8]

Vaikka menestyikin hyvin urheilullisesti, Tiikerit ajautui talousvaikeuksiin. Seuralla oli vuoden 1998 lopulla noin kahden miljoonan markan velat[9], eikä se ollut pystynyt maksamaan pelaajilleen palkkaa koko kesänä 1998[10]. Seura teki konkurssin ja Tiikerien taival Superpesiksessä jäi näin kahteen kauteen[1].

Vuonna 1998 joukkue oli osallisena pesäpallon sopupeliskandaalissa, kun 13. elokuuta pelattu ottelu Haminan Palloilijoita vastaan paljastui sopupeliksi. Oli sovittu, että ottelun ensimmäinen jakso pelataan tosissaan ja että ensimmäisen jakson hävinnyt joukkue voittaisi toisen jakson. Tiikerien pelaajat Jari Keski-Heikkilä ja Markus Meriläinen sekä pelinjohtaja Pasi Niemelä saivat myöhemmin petostuomiot.[10][11]

Kaisaniemen Tiikereissä pelasi sen lyhyen historian aikana monia maineikkaita pesäpalloilijoita, muun muassa Simo Eerikäinen (1998), myös seuran markkinointipäällikkönä toiminut Kari Kallio (1997), Pasi Pohjola (1997–1998) ja Sami Sirviö (1997–1998).

Palkinnot ja huomionosoitukset

Palkitut

Kärkilyöntikuningas:[12]

Vuoden pesäpalloilija:[13]

Kultainen maila:[14]

Miesten Itä-Länsi-valinnat

Lähteet

  1. Karttunen, Minni-Riikka: Puiston kentällä on urheiltu jo toista vuosisataa (Internet Archivessa) Helsingin Sanomat. 4.9.2007. Viitattu 13.1.2018.
  2. Kaisaniemen Tiikerit perustettiin (Internet Archivessa) MTV3 uutiset. 30.8.1996. Viitattu 26.10.2012.
  3. Kaisaniemen Tiikerit hyväksyttiin Superpesikseen (Internet Archivessa) MTV3 uutiset. 30.9.1996. Viitattu 26.10.2012.
  4. Superpesiksen runkosarjakauden 1997 tulospalvelu Pesis.fi. Pesäpalloliitto. Viitattu 26.10.2012.
  5. Nieminen, Antti: Everstiluutnantti Kosusesta Tiikerien toiminnanjohtaja Helsingin Sanomat. 14.6.1997. Viitattu 13.1.2018.
  6. Superpesiksen pudotuspelien 1997 tulospalvelu Pesis.fi. Pesäpalloliitto. Viitattu 26.10.2012.
  7. Superpesiksen runkosarjan 1998 tulospalvelu Pesis.fi. Pesäpalloliitto. Viitattu 26.10.2012.
  8. Superpesiksen pudotuspelien 1998 tulospalvelu Pesis.fi. Pesäpalloliitto. Viitattu 26.10.2012.
  9. Tiikerien tulevaisuus entistä synkempi MTV3 uutiset. 16.11.1998. Viitattu 26.10.2012.
  10. Virtapohja, Kalle: Pesäpalloskandaali päätökseen – Sopupeleistä tuomiot 34 ihmiselle Turun Sanomat. 13.12.2005. Viitattu 26.10.2012.
  11. Käräjäoikeuden tuomio sopupelioikeudenkäynnissä Pesis.fi. 4.6.2001. Pesäpalloliitto. Viitattu 26.10.2012.
  12. Parhaat kärkilyöjät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Viitattu 30.3.2018.
  13. Vuoden pesäpalloilijat pesis.fi. Viitattu 30.3.2018.
  14. Kultainen maila pesis.fi. Viitattu 31.3.2018.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.