Kaisa Kantola

Kaisa Karoliina Kantola (1. maaliskuuta 1915 Marttila – 7. heinäkuuta 1995)[1] oli suomalainen runoilija.

Kantola väitteli 1972 tohtoriksi Turun yliopistossa, väitöskirja käsitteli Aaro Hellaakosken runoutta. Kantola kävi Heinolan seminaarin 1944, oli kansakoulunopettajana Kokemäellä, Rymättylässä ja Pöytyällä 1942–1943 ja 1950–1951, ja oli oppikoulunopettajana Laihialla ja Valkeakoskella 1944–1948. Kantola pätevöityi lehtoriksi Heinolan seminaarissa 1948–1950 ja toimi korkeakoulunlehtorina Turussa 1951–1974 sekä didaktiikan lehtorina Turun opettajankoulutuslaitoksella 1974–1977. Vt. apulaisprofessori Kantola oli 1977–1978.

Kantolan vanhemmat olivat maanviljelijä Väinö Kantola ja Anna (o.s. Salonen).