Kainuun liitto

Alueiden käytön merkittävin keskeinen tehtäviä ovat maakuntakaavoitus, sidosryhmäyhteistyö, viranomaistehtävät alueidenkäytössä ja edunvalvonta. Maakuntakaava on kuntien näkökulmasta ohje ja raami, joka tulee ottaa huomioon tehtäessä tai muutettaessa kunnissa asema- tai yleiskaavoja.[1]

Maakuntakaavan huomioimista odotetaan myös viranomaisilta niiden toimissa, jotka vaikuttavat näiden päätöksenteossa ja suunnittelussa alueidenkäyttöön. Maakuntakaava on kartta, jossa on kaavamerkinnät, määräykset ja selostukset. Nämä vaikuttavat sen sisältöön, taustoittavat kaavan ratkaisuja sekä tuovat esiin myös vaikuttavuuden tietoja. Maakuntakaavaa täydentämässä ja sen tietoa tarkentamassa ovat vaihemaakuntakaavat. Maakuntakaavan tekee Kainuun liitto ja hyväksyy Kainuun maakuntavaltuusto.[1] Vuoden 2015 loppuun asti maakuntakaava lähetettiin maakuntavaltuuston hyväksymänä vahvistettavaksi ympäristöministeriöön, mutta 1. helmikuuta 2016 voimaan tullut maankäytön- ja rakennuslain lakimuutos poistaa ministeriön vahvistuksen tarpeen. Tällöin vahvistustarve kaavasta siirtyy maakunnan liitoille.[5]

Elinkeino ja aluekehitys vastaa alueellisesta kehittämissuunnitelmasta, jotka kuuluvat lain mukaan maakuntaliitoille. Aluekehitykseen kuuluvat sekä kansallisen tason että EU:n alue- ja koheesiopolitiikan toteuttaminen, johtaminen ja suunnittelu Kainuun maakunnassa. Tämä kehitystyö tapahtuu alueyhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan kanssa ja lähialueyhteistyön muodossa.[1]

Maakunnan elinvoimaisuuden ylläpitäminen ja kehittäminen ovat näkökulmia, joista elinkeinoa ja aluekehitystä tarkastellaan. Tähän liittyvät lähialueiden ja kansainvälinen toiminta muiden maakuntien kanssa, sekä muiden maiden alueellisten toimijoiden yhteistyö Kainuun liiton ja maakunnan kanssa.[1]

Kainuun liiton kuntayhtymän perussopimuksen 5§ mukaan liiton tehtävänä on ottaa omissa toimissaan huomioon edunvalvontatyö muiden toimijoiden sekä sidosryhmien välillä, josta on lopulta hyötyä maakunnan aluekehitykselle. Tässä perussopimus painottaa yhteistyön ja kumppanuuksien hoitamista sekä maakunnan sisällä, että maakunnan ulkopuolella. Jälkimmäisellä tarkoitetaan sekä kansallista, että Euroopan unionin ja muun kansainvälisen toiminnan tasoa.[6] Edunajamisen eri teemat päivittyvät ja tarkentuvat aina tarpeen ja tilanteiden mukaan ja nämä teemat muutoksineen voi löytää edunajamisen hankeluetteloista.[7]

Edunajamisen ja yhteistyön näkökulmasta viestinnällä on olennainen rooli, koska perussopimus asettaa sen tehtäväksi Kainuun positiivisen tunnettavuuden kansallisesta ja kansainvälisesti.[6] Edunajamisen koordinointiin ja jatkojalostamiseen on muodostettu oma edunajamisen tiimi, joka koostuu Kainuun liiton lisäksi muista tämän erityisalueen kannalta tärkeistä toimijoista.[7]

Kainuun liiton perussopimuksessa määritellään sen perustehtäväksi maakunnan elinkeinon ja asukkaiden toimintaympäristön kehittäminen edunajamisen ohella. Näitä mahdollistaakseen liiton tarkoituksena on toteuttaa hankkeita, kehittämistyötä sekä suunnitelmia ja edunvalvontaa jäsenkunnissa, niiden ja maakunnallisten sekä maakunnan ulkopuolisten sidosryhmien välillä. Hanketoiminta painottuu myös Kainuun maakuntaohjelmassa määriteltyjen kohdealueiden mukaan..[8]

Hankkeiden parissa työskentelyyn ja toteuttamiseen liittyy esimerkiksi Kainuun liiton tekemät hankkeiden tilaukset, osarahoittaminen ja hankepartnerina toimiminen. Hankkeiden valmistelu jakautuu liiton sisäisesti eri vastuualueiden puolelle ja kansainvälisestä rahoituksessa on nimetty omat vastuuhenkilöt. Kansainvälistä rahoitusta on ohjelmakaudella 2014–2020 muun muassa Baltic Sea Region Programme, Northern Perhiphery and Artic Programme, Interreg Europe, ENI Kolartic ja Karelia CBC – ohjelmista.[9]

Kainuun liiton tiloissa toimii Euroopan komission ylläpitämä tiedotuspiste. Europe Direct -pisteessä on tarkoitus levittää ja jakaa tietoa Euroopasta. Näihin liittyvät kansalaisten perusoikeudet, EU-toimielinten toiminnasta, EU:n tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista ja rakennerahastoista tiedottaminen ja kansainvälisestä harjoitteluvaihdosta. Tämän lisäksi Europe Direct Kainuu tiedottaa ja jakaa tietoa tilaisuuksista ja EU-poliitikkojen toiminnasta sekä heidän painopistealueistaan.[10]

Tiedotuksessa Europe Direct Kainuu käyttää sosiaalista mediaa sekä Kainuun liiton uutiskirjettä. Uutiskirjeessä on oma EU-tietoutta käsittelevä osionsa. Europe Direct Kainuu on myös koonnuttietoa tulevien vuosien EU-rahoituksesta Kainuun liiton sivuille.[10]

Kainuun maakuntasuunnitelma 2035 edustaa maakunnassa sen maakuntavaltuuston hyväksymää poliittista tahtotilaa. Maakuntasuunnitelma pitää sisällään tulevaisuutten liittyvät suunnitelmat ja tavoiteltavan kehityksen, kehittämislinjaukset ja siihen liittyvän strategian. Näiden lisäksi suunnitelma asettaa tavoitetilan maakunnan aluerakenteelle pitkällä aikajänteellä eli 10–30 vuodeksi. Nykyinen maakuntasuunnitelma on hyväksytty Kesäkuussa 2014.[8]

Alueidenkäytön näkökulmasta maakuntakaava on tärkeä toimintaa ohjaava suunnitteluasiakirja. Aikajänne maakuntakaavalle on 10–30 vuotta ja nykyisen kaavan tarkastelu käynnistyi vuonna 2014.[8]

Maakuntien lakisääteinen suunnittelutehtävä käsittää maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan. Kainuussa maakuntasuunnitelma ja -ohjelma on yhdistetty samaan asiakirjaan, Kainuu-ohjelmaan. Maakuntaohjelmalla suunnataan resursseja ja yhteistyötä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen ja se laaditaan kunnallisvaalikausittain.

Maakuntaohjelman toimeenpanon tueksi tehdään vuosittain tarkennettava toteutussuunnitelma (TOPSU). Maakuntaohjelman toteutumista seurataan ja TOPSU:n avulla sen linjauksia ja painotuksia suunnataan toimintaympäristön edellyttämällä tavalla.

Vuoteen 2040 ulottuva maakuntasuunnitelma sekä maakuntaohjelma vuosiksi 2022–2025 hyväksyttiin Kainuun maakuntavaltuustossa 22.12.2021.

Kainuun maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmalle (TOPSU) on laadittu viimeksi vuonna 2020 seurantaraportti, jossa tarkastellaan TOPSUn toimintalinjojen etenemistä ja tavoitteiden toteutumista sekä maakunnan toteutunutta kehitystä.

TOPSUn toimintalinjojen mukaista kehitystä ja samalla maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuoden ajalta erillisen mittariston avulla sekä seurataan tuotosten ja panosten toteutumista ja kohdentumista.

Kainuun liiton maakuntavaltuusto koostuu Kainuun kuntien ja kaupunkien valtuustojen nimeämistä maakuntavaltuutetuista ja varavaltuutetuista. Ehdoiksi valtuutettujen asettamiselle ja nimeämiselle on se, että maakuntavaltuutettu tai varajäsen ovat kumpikin jäseninä oman kuntansa valtuustoissa. Kunnallisvaalit määrittävät sen, kuinka paikkamäärät ovat suhteessa toisiinsa maakuntavaltuustossa.

Kainuun maakuntavaltuuston tehtävät on määritelty Kainuun liiton perussopimuksen 12§:ssä.[7]

• 1. valita maakuntavaltuustolle vuosittain puheenjohtaja sekä ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja, joilla on läsnäolo- ja puheoikeus maakuntahallituksen kokouksissa

• 2. hyväksyä jokaista varainhoitovuotta varten liitolle talousarvio ja sen hyväksymisen yhteydessä vähintään kolmea vuotta koskeva taloussuunnitelma,

• 3. päättää toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan valmistelu, tilintarkastuskertomus ja siinä tehdyt muistutukset antavat aihetta sekä hyväksyessään tilinpäätöksen päättää vastuuvapaudesta tilivelvollisille,

• 4. valita maakuntahallituksen jäsenet, näiden henkilökohtaiset varajäsenet sekä maakuntahallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat ja päättää maakuntahallituksen toimikauden pituudesta,

• 5. perustaa tarpeelliseksi katsomiansa toimielimiä,

• 6. asettaa tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten sekä valita tarkastuslautakunnan esityksen perusteella yksi tai useampi tilintarkastusyhteisö

• 7. tehdä perussopimuksen luvun III valtuuston tehtäviksi osoitetut päätökset,

• 8. käsitellä mahdolliset muut maakuntavaltuuston päätettävät asiat.

Kainuun kuntien ja kaupunkien edustajien määrä maakuntavaltuusto jakautuu kolmeen kokoluokkaan. Kullakin varsinaisella maakuntavaltuutetulla on myös varavaltuutettu. Vuosina 2019–2021 valtuustossa edustajien määrä kunnittain on määritelty seuraavanlaisesti:[12]

• 15 edustajaa - Kajaani
• 4 edustajaa - Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi
• 2 edustajaa - Hyrynsalmi, Puolanka, Paltamo ja Ristijärvi

Kainuun maakuntavaltuuston puheenjohtajisto 2021–2025[11]

• Puheenjohtaja Mikko Polvinen, PS, Kuhmo
• 1. varapuheenjohtaja Juha Kortelainen, Vas., Hyrynsalmi
• 2. varapuheenjohtaja Juhani Seppänen, Kok., Suomussalmi

Maakuntahallituksen tehtävä perussopimuksen 16 §:n mukaan on valvoa kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tehdä sen puolesta sopimukset.

Maakuntahallituksen puheenjohtajisto 2021–2025

• Puheenjohtaja Sakari Seppänen, kesk., Sotkamo
• 1. varapuheenjohtaja Eila Aavakare, PS, Kajaani
• 2. varapuheenjohtaja Markku Oikarinen, SDP, Kajaani

Maakuntahallituksessa on yhteensä 12 jäsentä kaudella 2021–2025. Kajaanista varsinaisia edustajia on yhteensä viisi varajäsenineen ja muista Kainuun seitsemästä kunnasta sekä kaupungista on yksi hallituksen varsinainen jäsen varajäsenineen.[13]