Kaino
Kaino on suomalainen etunimi. Sitä käytetään sekä naisen että miehen nimenä.
| Kaino | |
|---|---|
| Nimipäivä | |
| – suomenkielinen | 18. helmikuuta |
| – ruotsinkielinen | – |
| – ortodoksinen | 28. toukokuuta |
| Muunnelmia | – |
| Vastineita eri kielissä | – |
| Nimen alkuperä | kaino-sana |
Vuoden 2019 loppuun mennessä Kaino-nimen on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Kaino-nimen on saanut 5 727 henkilöä, joista 3 054 on miehiä ja 2 673 naisia. Valtaosa Kaino-nimisistä on syntynyt 1900-luvun alkupuolella.[1]
Kaino on suomalaisuuskauden alussa suosioon nousseita etunimiä. Se juontuu suomen kielen sanasta kaino ('ujo, arka'). Kaino esiintyi ensimmäisen kerran ristimänimenä 1850-luvulla ja pääsi almanakkaan vuonna 1908. Kainon nimipäivä oli vuoteen 1928 asti 27. syyskuuta. Vuodesta 1929 se on ollut nykyisellä paikallaan 18. helmikuuta.
Kaino on ollut Suomessa tavallisin sekä pojille että tytöille annettu nimi.[2] Vuoden 1946 etunimilailla yritettiin poistaa sukupuolikahtalaisuus monien nimien kohdalta, ja muun muassa Kaino merkittiin naisennimeksi, mutta sen jälkeenkin nimeä on annettu sekä pojille että tytöille, joskin se on 1960-luvulla tai myöhemmin syntyneillä varsin harvinainen. Esimerkiksi vuosina 2000–2009 se annettiin 18 pojalle ja 18 tytölle, vuosina 2010–2019 taas 24 pojalle ja 69 tytölle.[1]
Tunnettuja Kainoja
- Kaino Dahl (1913–1997), kaupunginjohtaja ja kaupunkineuvos
- Kaino Haapanen (1911–1986), SKDL:n kansanedustaja
- Kaino Laukola (1890–1968), tykistön majuri ja kirurgian erikoislääkäri
- Kaino Lempinen (1921–2003), voimistelija ja olympiamitalisti
- Kaino Niemeläinen (1888–1977), jääkärieverstiluutnantti
- Kaino Oksanen (1884–1966), opettaja, meteorologi ja Kokoomuksen kansanedustaja
- Kaino Ranén, Koo Reiman (1938–2018), ruotsinsuomalainen kirjailija
Kuvitteellisia Kainoja
- Kaino-Vieno Ankka eli Mummo Ankka, Aku Ankan isoäiti Disneyn sarjakuvissa
Tuotemerkki
- Kaino on köyliöläisen neulevaatteita valmistavan liikkeen tuotemerkki.[3]
Lähteet
- Vilkuna, Kustaa (toim. Mikkonen, Pirjo): Etunimet. Otava, 2005. ISBN 951-1-18892-5.
Viitteet
- Nimipalvelu Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 18.2.2021.
- Eero Kiviniemi: Rakkaan lapsen monet nimet: suomalaiset etunimet. Weilin & Göös, 1982. ISBN 951-3-52797-2.
- Kaino® - kotimaiset neuletuotteet kaino.fi. Viitattu 18.2.2015.