Kaija Siren
Katri (Kaija) Anna-Maija Helena Siren (o.s. Tuominen; 23. lokakuuta 1920 Kotka – 15. tammikuuta 2001 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Hän oli arkkitehti Heikki Sirenin aviopuoliso. Sirenien ansiosta suomalainen arkkitehtuuri on voinut puolustaa aikaisemmin saavuttamaansa mainetta.[1]

Uran alku
Kaija Siren valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1948. Hän perusti miehensä Heikki Sirenin kanssa oman arkkitehtitoimiston vuonna 1949. Sirenit työskentelivät koko uransa ajan yhdessä.
Perhe
Kaija ja Heikki Sirenillä on neljä lasta,[2] joista vanhin, teatteritaiteen maisteri Kirsi Siren (ent. Aropaltio, s. 1945) on Teatteri Hevosenkengän johtaja. Tytär Sara Siren (vuosina 1947–2002 Popovits) oli lavastaja ja teollinen muotoilija, koulutukseltaan taiteen maisteri.[3][4] Sirenien poika Jukka Siren (s. 1950) on arkkitehti[5][6] ja toinen poika Hannu Siren (s. 1953) on kuvanveistäjä.[7] Kaija Sirenin sisar Sirkka Vennamo oli naimisissa SMP:n kansanedustajan Veikko Vennamon kanssa.
Tuotanto ja huomionosoitukset
Kaija ja Heikki Siren työskentelivät tiiviisti yhdessä, ja heidän yhteiset kilpailutyönsä palkittiin useissa arkkitehtikilpailuissa Suomessa ja ulkomailla. Heidän tuotantonsa on varsin runsas ja monipuolinen. Sirenien rakennusten leimaa-antava piirre on hillitty tyylikkyys. Se ilmenee muotokielessä, rakennustekniikassa, materiaalien laadussa ja uudisrakennuksen sopeuttamisessa ympäristöön. [8]
Läpimurtonsa Sirenit tekivät vuonna 1957 valmistuneella Otaniemen teekkarikylän kappelilla. Sen sisätilasta avautuu laaja näkymä viereiseen metsikköön. Sisätilan ja ympäristön rajaa on häivytetty muillakin tavoin. Sirenien 1960-luvun töitä ovat muun muassa Oriveden kirkko sekä Helsingin Ympyrätalo ja Kallion virastotalo. Niistä virastotalo on puhtaasti modernistinen, kun taas kirkko ja Ympyrätalo perustuvat pyöreisiin ja kaareviin aiheisiin. Oriveden kirkko muodostuu viidestä vastakkain kaartuvasta tiiliseinästä, joiden välissä on vino tasakatto. [8]
Seuraavilla vuosikymmenillä Sirenit toteuttivat useita suuria suunnitelmia: asuntoalueita, julkisia rakennuksia, kouluja ja pankkeja. Niistä huomionarvoinen on esimerkiksi Helsingin Suomalaisen yhteiskoulun uudisrakennus 1972. Sen tyypillisiä piirteitä on tilojen muunneltavuus ja rohkea väritys. Ulkomaisista hankkeista tunnetuimpia ovat Boussy-Saint-Antoineen Pariisin lähelle toteutettu asuntoalue ja Japanin Hakoneen tehty lomakylä. [8]
Kaija ja Heikki Siren saivat 1950-luvulta alkaen useita ammatillisia huomionosoituksia. Niistä tärkeimmät ovat São Paulon IV biennaalissa vuonna 1957 sekä VI biennaalissa 1961 myönnetyt mitalit ja kunniamaininnat, Maailman arkkitehtiliiton Auguste Perret -palkinto 1965, Ranskan arkkitehtuuriakatemian kultamitali 1980, Suomen valtion rakennustaidepalkinto 1980 ja Suomen Kulttuurirahaston tunnustuspalkinto vuonna 1984.[8]
Tunnettuja töitä
- Otaniemen kappeli, Espoo, 1957 (Heikki Sirenin kanssa)
- Loviisan vesitorni, 1961 (Heikki Sirenin kanssa)[9]
- Oriveden kirkko, Orivesi, 1961 (Heikki Sirenin kanssa)
- Alppitalo, Helsinki, 1961 (Heikki Sirenin kanssa)
- STS:n talo, Tampere, 1965 (Heikki Sirenin kanssa)
- Kankaanpään kaupungintalo, 1967 (Heikki Sirenin kanssa)
- Puutarhakadun liiketalo, Tampere, 1968 (Heikki Sirenin kanssa)
- Ympyrätalo, Helsinki, 1968 (Heikki Sirenin kanssa)
- Kankaanpään seurakuntakeskus, 1971 (Heikki Sirenin kanssa)
- Kankaanpään liikuntakeskus, 1975 (Heikki Sirenin kanssa)
- Suomen Kansallisteatterin Pienen näyttämön rakennus, 1954 (Heikki Sirenin kanssa)
- Graniittitalo, Helsinki,1982 (Heikki Sirenin kanssa)
- Bagdadin kongressipalatsi, Irak, 1983 (Heikki Sirenin kanssa)
Kuvagalleria
- Ympyrätalo Hakaniemessä on Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelema liikerakennus, joka valmistui 1968.
- Bagdadin kongressipalatsi valmistui 1983.
- Kankaanpään kaupungintalo valmistui 1967.
Lähteet
- Kaija Sirenin muistokirjoitus. Helsingin Sanomat 15.1.2001.
- ”Siren, Heikki”, Kuka kukin on 1978, s. 913. Helsinki: Otava, 1978. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.2.2013).
- Tietoa teatterista Teatteri Hevosenkenkä. Viitattu 26.2.2013.
- Viikon taiteilija: teatterinjohtaja, ohjaaja Kirsi Siren. (Archive.is – tallennettu 29.4.2013.) Yle. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 26.2.2013.
- Siren Arkkitehdit Oy Siren Arkkitehdit. Viitattu 18.7.2011.
- Niiniluoto, Markku: Ympyrätalo sisältä täysin uusi, ulkoa klassikko. Projektiuutiset, 2004, nro 6. RPT-Docu. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.7.2011. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Julkiset veistokset Taidemuseo.fi. Arkistoitu 31.10.2015. Viitattu 18.7.2011.
- Otavan suuri ensyklopedia. Täydennysosa 1, s. 9816–9818, art. Siren, Heikki ja Kaija. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-05124-5.
- Loviisan vesitorni Archi-e -sivusto. Viitattu 1.8.2015. [vanhentunut linkki]
Kirjallisuutta
- Bruun, Erik – Popovits, Sara (toim.): Kaija + Heikki Siren: Arkkitehdit – Arkitekter. Helsinki: Otava, 1976. ISBN 951-1-04155-X.
- Nikula, Riitta: ”Siren, Heikki ja Kaija (1918–2013)”, Suomen kansallisbiografia, osa 9, s. 61–64. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5. / Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaija Siren Wikimedia Commonsissa
- Sirén, Kaija hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- Kaikki ja ei mitään: Arkkitehdit Kaija + Heikki Siren. Espoon kaupunginmuseo.