Kai Latvalehto

Latvalehto vietti lapsuutensa Ruotsin Göteborgissa, mutta muutti Suomeen teini-iässä.[2][4] Latvalehdon suvun juuret ovat Taivalkoskella ja hän on perheensä ainoa lapsi.[2] Perhe muutti Ruotsiin Kain ollessa kaksivuotias.[5] Hänen äitinsä teki Ruotsissa töitä Volvolla ja isänsä välillä merillä, välillä tehtailla.[2] Elämä pyöri isän alkoholismin ympärillä.[2] Suomeen palatessaan perhe muutti Haukiputaalle.[2]

Kai omaksui lapsuutensa seurauksena ruotsinsuomalaisen identiteetin.[6] Mukaan jäi myös tunne ulkopuolisuudesta.[7] Latvalehto on asunut Oulussa vuodesta 1980 ja hän määrittelee itsensä Suomessa asuvaksi ruotsinsuomalaiseksi.[8]

Lukion jälkeen Latvalehto opiskeli englantia Oulun yliopistossa.[2][9] Latvalehto on koulutukseltaan kielten opettaja ja filosofian maisteri.[10][11][9] Opettajan töidensä lisäksi Latvalehto on toiminut projektityöntekijänä Ruotsin kirkolle.[12] Latvalehto on toiminut hankevetäjänä[13]ja projektipäällikkönä.[14] Hän on tehnyt myös käännöstöitä oman yrityksensä kautta.[5][9]

Kitaran soiton Latvalehto aloitti lukiossa.[2] Latvalehto on soittanut kitaraa ja toiminut taustalaulajana Aknestik-bändissä vuosina 1984-2002.[15][16][17]

Latvalehto on kääntänyt kirjan Kaaoksen ruhtinaat.[18] Latvalehto on toiminut kääntäjänä Freetime Machos -dokumenttielokuvassa 2010 ja taustatoimittajana Suomirokin sankarit: Wigwam -dokumentissa 2006.[19]

Latvalehto on esiintynyt isänsä Taunon ja poikansa Oivan kanssa elämästään ja suomalaissiirtolaisuudesta Ruotsissa kertovassa Laulu koti-ikävästä -dokumenttielokuvassa vuonna 2013.[2][20][1][21] Elokuvassa Latvalehto matkusti isänsä kanssa lapsuutensa maisemiin Göteborgiin.[22][3] Elokuvan keskiössä on kulttuurinen juurettomuus.[3] Elokuvan ohjaaja oli Mika Ronkainen.[23] Dokumenttia käsiteltiin Inhimillinen tekijä- ohjelmassa 2015.[24] Siitä tehtiin myös versio teatteriin.[7][23]

Latvalehto valittiin tämän johdosta vuoden 2013 ruotsinsuomalaiseksi.[25][26]

Kun Pudasjärvi Ruotsiin lähti- siirtolaiskertomuksia muuttovirran varrelta, kirjaan Latvalehto on osallistunut kirjoittamalla.[27] Hän on ollut myös kirjoittamassa kirjaa Monta oksaa, joka kertoo ruotsinsuomalaisten tarinoita.[8][28]

Matka-apurahaa Latvalehto sai vuonna 2012 1200 euroa tutkimustyötään varten Oulun yliopiston tutkijakoululta.[29]. Latvalehto sai Pohjois-Pohjanmaan kulttuurirahastolta apurahan toisen sukupolven ruotsinsuomalaista kulttuuri-identiteettiä käsittelevää väitöskirjaa varten vuonna 2013.[10] Projekti alkoi Oulun yliopiston kautta ja siinä haastateltiin toisen polven ruotsinsuomalaisia.[30] Se jatkui Åbo Akademissa.[27] Latvalehto väitteli tohtoriksi toisen polven ruotsinsuomalaisten kulttuuri-identiteetistä 2018.[31][8]

Vuonna 2019 Latvalehto sai Pohjois-Pohjanmaan rahastolta apurahaa 40 000 euroa ruotsinsuomalaisen taiteilijaresidenssin perustamiseksi Ouluun.[32] Residenssi avattiin samana vuonna.[33]

Hän on naimisissa Päivi Latvalehdon kanssa ja hänellä on yksi, vuonna 2003 syntynyt poika.[15][2]