Kai Lappalainen
Kai Lappalainen (10. marraskuuta 1924 Oulu – 19. toukokuuta 1978 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä, teatteriohjaaja ja lavastaja. Lappalainen työskenteli aluksi teatteriohjaajana ja -näyttelijänä, myöhemmin elokuvalavastajana ja elokuvanäyttelijänä.
Lappalaisen kuolinvuonna 1978 hänestä tehtiin pronssinen patsas.
Näyttelijänä
- Radio tulee hulluksi (1952) – (Ossi, radiolainen)
- Me tulemme taas (1953) – (Eugen Karkela)
- Hei, rillumarei! (1954) – (Kehula, taidearvostelija)
- Villi Pohjola (1955) – (baari-isäntä)
- Sankarialokas (1955) – (Antti Ojala / matruusi / legionalainen)
- Rakkaus kahleissa (1955) – (etsivä Penttinen)
- Onni etsii asuntoa (1955) – (Vinkkeli-Väiski)
- Tyttö lähtee kasarmiin (1956) – (nuorukainen)
- Jokin ihmisessä (1956) – (Osmin veli)
- X-Paroni (1964) – (lääkäri)
- Vihreä leski (1968) – (mies rouva Kairan kutsuilla)
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.