Kai Kauramäki
Kai Kauramäki (s. 4. kesäkuuta 1967 Pori[1]) on suomalainen entinen ammattinyrkkeilijä, jonka painoluokka oli keskisarja (72,6 kg). Harjavallassa asuva Kauramäki otteli ammattilaisurallaan yhteensä 38 ottelua, joista voitti 19. Seuratasolla hän on edustanut muun muassa Porin NMKY:tä.
Ura
Amatöörinä
Amatöörinä Kauramäki otteli yhteensä 189 kertaa, joista voitti 154. Hän saavutti kaksi SM-kultaa, voitti Tammer-turnauksen kolmasti sekä GeeBee-turnauksen kerran.[2] Nyrkkeilyn maailmanmestaruuskilpailuissa Kauramäki edusti Suomea vuosina 1993 ja 1995.lähde?
Ammattilaisena
Kauramäki aloitti ammattilaisurana vuonna 1998.[3] Vuonna 2009 hän voitti UBO-liiton Intercontinental-tittelin sekä BBU-liiton Itämeren alueen keskisarjan mestaruuden. Euroopan nyrkkeilyliiton EBU:n sekä International Boxing Federationin titteliotteluissa Kauramäki otteli yhteensä neljä kertaa, viimeisimmän kesäkuussa 2011 Ranskassa, jolloin hän hävisi EM-tittelin ranskalaiselle Cedric Vitulle.[4] Keskisarjan SM-tittelistä Kauramäki otteli helmikuussa 2003 Amin Asikaista vastaan ja haastoi hänet uudelleen vuonna 2009.[5] Ottelu ei kuitenkaan toteutunut.
Huhtikuussa 2017 Kauramäki palasi kehään neljän vuoden tauon jälkeen Porissa Kauppakeskus Puuvillassa järjestetyssä ammattilaisillassa. Hän ilmoitti ottelun jäävän uransa viimeiseksi.[3]
Muuta
Kauramäki valittiin Harjavallan kaupunginvaltuustoon sosialidemokraattien edustajana vuoden 2017 kunnallisvaaleissa.[6]
Lähteet
- Kai Kauramaki BoxRec. Viitattu 21.3.2012.
- Kai Kauramaki Boxing.fi. Arkistoitu 3.3.2012. Viitattu 21.3.2012.
- Oivio, Janne: Parin ottelun ”jäähdyttely” muuttui 19 vuoden uraksi – suomalainen nyrkkeilijä muistaa, miten heräsi ryövättyyn hotellihuoneeseen 22.4.2017. Ilta-Sanomat. Viitattu 28.6.2017.
- Merimaa, Jani: Kauramäki hävisi EU-titteliottelun 19.6.2011. MTV3. Viitattu 21.3.2012.
- Kai Kauramäki aikoo hoidella Amin Asikaisen eläkkeelle SM-ottelussa 4.11.2009. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 12.12.2009. Viitattu 21.3.2012.
- 169 metalliliittolaista 104 kunnanvaltuustoon 10.4.2017. Metalliliitto. Arkistoitu 10.7.2017. Viitattu 28.6.2017.