Kahvipensaat

• Coffea affinis – Kasvaa Sierra Leonessa, Guineassa ja Norsunluurannikolla. Kyseessä saattaa olla yksi ja sama laji kuin stenophylla.[4]

• Coffea arabica – arabiankahvi[5]
• Coffea canephora – kongonkahvi[6]
• Coffea charrieriana
• Coffea congensis On käytetty kahvijuomien valmistuksessa[4].
• Coffea eugenioides – maukas laji, jota käytetään erikoiskahvijuomien valmistuksessa, mutta sadot ovat pienet[7].
• Coffea fadenii – keniankahvi[8]
• Coffea liberica – liberiankahvi[9]
• Coffea racemosa – mietokahvi[8]. On käytetty kahvijuomien valmistuksessa[4].
• Coffea stenophylla – maultaan arabicaa lähestyvä laji, joka menestyy korkeammissa lämpötiloissa kuin arabica[7]. Kuivuudenkestävä ja vastustuskykyinen lehtiruosteelle.[7] Kotoperäinen Guineassa, Sierra Leonessa ja Norsunluurannikolla[7]. Viljeltiin Eurooppaan vietäväksi asti 1890-luvulla[10]. Lajia ei ole viljelty sitten 1920-luvun ja luonnossa se on uhanalainen[7]. Sierra Leonessa sitä ei oltu nähty vuoden 1954 jälkeen[11]. Kaupallisen viljelyn loppumiseen vaikuttivat heikot sadot ja tappio kilpailussa menestyksekkäämmän kongonkahvin kanssa[7].
• Coffea zanguebariae

Kahvipensaiden merkittävin tauti on lehtiruoste, jota aiheuttaa Hemileia vastatrix -niminen sieni[14]. Kahvinviljelijöiden toinen merkittävä vastustaja on kahvikuoriainen Hypothenemus hampei, joka syö kahvipuun marjoja[14].

Kahvin viljelijät pyrkivät sopeutumaan ilmastonmuutokseen siirtymällä ilmastoltaan suopeampiin paikkoihin kuten korkeammalle; muuttamalla viljelytekniikoita kuten kastelua ja varjostusta; kehittämällä uusia lajikkeita tai ottamalla käyttöön uusia lajeja.[7]