Kahrila järv

Järven pinta-ala on 40,3 hehtaaria ja se on 2,4 kilometriä pitkä ja 270 metriä leveä. Se sijaitsee syvässä viime jääkauden loppuvaiheessa syntyneeseen laaksoon, joka päättyy järven luoteispäässä. Järven rannat seuraavat laakson muotoja ja ympäristön peltomaat päättyvät järveen viettäviin rinteisiin, jotka kohoavat järven kaakkoispäässä 45 metrin ja luoteispäässä 15 metrin korkeuteen. Rinteet ovat joko niittyjä tai rantametsää. Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 5,3 metriä ja suurin syvyys 16,4 metriä. Siinä ei ole saaria. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,0021 kuutiokilometriä eli 2,1 miljoonaa neliömetriä [lower-alpha 2]. Järveä ympäröivä asutus muodostaa pieniä kulmakuntia: Kahrila-Mustahamba, Kiidi, Raudsepä, Lauri, Simmuli ja Nursi. Tiet seuraava kumpaakin järven rantaa muutaman sadan metrin etäisyydellä. Järven rantaviivan pituus on 5,54 kilometriä.[1][2][lower-alpha 3]

Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 3) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa lämpötilakerrostuu (vir. keskmise karedusega kihistunud veega järv). Järvi luokitellaan limnologisesti kovavetiseksi järveksi ja eutrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline eutroofne tai kalgiveeline rohketoiteline, KE). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on keskikorkea tai korkea ja se on rehevöitynyt.[2]

Järvi on yksi Rõugen järvialueen seitsemästä järvestä, joka sijaitsee viime jääkauden loppuvaiheessa syntyneessä jäätikköjokilaaksossa (vir. Rõuge ürgorg). Siinä virtaa nykyään Rõuge jõgi, jonka läpivirtausjärvi järvi on. Laakson kaikille järville yhteisiä ominaisuuksia ovat lähteiden runsaus, karbonaattipitoinen vesi ja rantojen vehmas luonto. Järvialue kuuluu osana Haanjan luontopuistoon.[3][4][5][6]

Kahrila on kalastuksen kannalta hyvämaineinen järvi. Järvessä elää lahna, ahven, hauki, pasuri, sorva, salakka, kiiski, made, ruutana, ankerias, karppi, Coregonus maraenoides ja peledsiika. Järveen on istutettu siikaa. Ruutanista voi kasvaa parikiloisia yksilöitä.[7]

[8]

Järveen tulee viiden ojan vedet ympäröiviltä pelloilta, joista Ennin oja putoaa Hinnin kanjonin läpi. Järven läpi virtaa Tõugjärvestä tuleva Rõuge jõgi, joka yhtyy alempana seitsemän kilometrin päässä Vagula järveen laskevaan Võhandun jõgeen. Valuma-alueen laajuus on 45,4 neliökilometriä. Rõuge jõgi on Võhandu jõen sivu-uoma. Võhandu jõgi laskee Kuumajärveen, joka on Peipsijärven keskiosan nimi. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[1][2][6]

• 
  Hinnin talo järven itärannalla
• 
  Näkymä koilliseen länsirannan Häiden talon rinteeltä
• 
  Näkymä Häidestä kaakkoon
• 
  Hinnin kanjoni on syntynyt Ennin ojan hiekkakivikallioon kovertamana [6]
• 
  Kallioon on kielloista huolimatta hiomalla tai uurtamalla kirjoitettu tekstiä

• Hinni kanjon (virolaisessa Wikipediassa)