Kaftaani (papin puku)

Kaftaani (joskus myös sutaani) on papin virkapuku. Suomessa kaftaani on miespapin juhlapuku[1] Se on polvitaipeeseen asti ulottuva ja pystykauluksinen takki. Kaftaanin kanssa käytetään valkoista papinpaitaa, papinkaulusta ja lipereitä.[2] Huhtikuussa 2023 piispainkokous päätti, ettei sukupuolella ole enää merkitystä asun valinnassa.[3]

Kaftaani afrikkalaisella papilla.
Ruotsin kirkon arkkipiispa (kuvaushetkellä Lundin piispa) Antje Jackelén ja hänen puolisonsa Heinz Jackelén kaftaaneissa.

Kaftaani papin virkapukuna on saanut Suomessa ja Ruotsissa nykyisen muotonsa uskonpuhdistuksen jälkeen vähittäisen kehityksen tuloksena. 1800-luvulle saakka papin pukuna oli pitkä papintakki, mutta 1800-luvulla se lyheni polvipituiseksi, ja sen kanssa alettiin käyttää housuja ja lipereitä.[4] Kaftaani on papin ei-liturginen juhla-asu ja perinteinen säätyläispuku. Musta puku ja sen yhteydessä käytetyt liperit ovat taustaltaan maallisia säätymerkkejä, eikä niihin liity kristillistä symboliikkaa.[5] Naispapeille on aiemmin suunnitellut juhla-asut, joilla ei ole historiallista taustaa, eivät enää ole sukupuoleen sidottuja[3]. Myös Ruotsin kirkossa naispapit oivat käyttää kaftaania juhla-asuna.lähde?

Nykyään kaftaani on Suomessa ja Ruotsissa lähes poikkeuksetta papin juhlapuku eikä normaali työasu. Se on hieman käyttäjänsä mukaan muotoon ommeltu polvipituinen takki, jossa perinteisesti on seitsemän napin kiinnitys, selkäpuolella helmassa halkio sekä vyötärön korkeudella kaksi nappia rinnakkain papinkapan kiinnittämistä varten. Ruotsissa etenkin aikaisemmin kaftaanin etuosaan oli ommeltu poimuja, joiden lukumäärä vaihteli yhdestä kolmeen sen mukaan, missä hiippakunnassa kyseinen pappi oli vihitty papiksi. Uppsalan, Härnösandin ja Luulajan hiippakunnan papeilla oli yksi poimu, muilla kaksi, paitsi Göteborgin hiippakunnassa kolme. Ruotsissa myös naispapit voivat käyttää kaftaania.[4]

Sutaani on ollut ennen muuta katolisen papin käyttämä napitettu alas asti ulottuva päällysvaippa.[6] Sitä käytetään myös Suomessa luterilaisessa kirkossa, mutta piispainkokous ei laatimassaan pukeutumisohjeessa huhtikuulta 2023 ota siihen kantaa[3].

Lähteet
  1. Piispainkokouksen ohje papin ja lehtorin virkapukeutumisesta 2010. Lapuan hiippakunta. Viitattu 4.8.2020.
  2. Papin pukeutuminen Espoon hiippakunta. Arkistoitu 24.11.2015. Viitattu 23.11.2015.
  3. Hanna Antila: Pappi saa jatkossa valita virkapukunsa vapaammin Kirkko ja kaupunki 18.4.2023
  4. Gunnell Berggrén: Prästens kläder och kyrkliga textilier, s. 18–20. Verbum, 2002. ISBN 91-526-28811-6.
  5. Veijo Koivula: Alfa ja Omega. Kristilliset symbolit, merkit ja tunnukset, s. 54. Väylä, 2011. ISBN 978-952-5823-36-3.
  6. Seppo A Teinonen: Teologinen sanakirja, s. 260. Kirjaneliö, 1975. ISBN 951-600-333-8.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.